Description
Contributors: Lehtonen, Timo Juuti, Tero Rättyä, Kaisu Pakkanen, Jarkko / Suunnittelutieteen opettaminen on joutunut 2000-luvulla haasteiden eteen teknologian ja sen sovellusten kehitystahdin takia. Tuotekehitysalan ammatillisessa osaamisessa on noussut tärkeäksi kyky käyttää uusia kehitysmetodeja yhden tuotekehitysprosessin sijaan. Tämä vaatii ammattilaiselta kykyä tiedostaa ja säädellä omaa ajattelua eli hyviä metakognitiivisia taitoja. Näistä taidoista on hyötyä opiskelussa, mutta harvoin niitä tekniikan alueella otetaan vallitsevaksi osaksi koko kurssin osaamistavoitetta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää opettajan tekemiä didaktisia valintoja ja niiden vaikutusta ryhmien oppimisprosessiin. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: millaiset opetusmuodot ja opetussisällöt kehittävät tuotekehityksessä tarvittavia metakognitiivisia taitoja ja miten oppimistulokset muuttuivat edellisvuodesta.Tutkimuksen kontekstina on yliopiston tuotekehityksen perusopintoihin kuuluva kurssi, joka suoritetaan 3-5 hengen ryhmissä. Opetukseen valitun tavan tuloksellisuutta on analysoitu vuosina 2017 ja 2018 kerätyistä aineistosta (n=180). Analyysissä on arvioitu ryhmien metakognitiivisten taitojen kehittymistä suhteessa kurssityön tulokseen. Metakognitiivisten taitojen mittariksi kehitettiin käyttöönotettujen metodien määrästä sekä vaativuudesta laskettava indeksiluku.Opintojakson tavoitteena oli opettaa emergenttiä tuotekehitysprosessia ilman ennalta valittua suunnitteluprosessia. Ryhmät ohjattiin pohtimaan oman ymmärryksensä tasoa ja ajattelunsa kehittymistä. Verrattuna aiempaan kurssitoteutukseen suurempi osa ryhmistä onnistui uudessa toteutuksessa pääsemään kiitettäviin tuloksiin. Ryhmien kehitystöiden arviointi tehtiin vertaisarviona. Messutyyppisessä esittelytapahtumassa ryhmät arvioivat toistensa töistä. Arvioihin vaadittiin kirjalliset perustelut, ja ryhmien edellytettiin analysoivan saamansa arviot. Opiskelijat tekivät opintojakson aikana myös yksilölliset itsearvioinnit. Ryhmän oppimisen lisäksi yksilöiden oppimista mitattiin kahtena vuonna kurssin alussa ja lopussa tehdyllä tiedollisia ja ammatillisia valmiuksia mittaavalla kyselyllä. Kyselyn tulokset osoittivat merkittävää ammatillisen osaamisen kasvua kautta koko opiskelijaryhmän. Alustavien tulosten mukaan metakognitiivisen kyvyn kehittymisen ja harjoitustyön onnistumisen välillä voitiin havaita riippuvuus. Trendistä poikkeaville havainnoille löytyi selitys ryhmien aiemmasta kokemuksesta. Analyysi vahvisti opettajan näkemystä metakognitiivisten taitojen tärkeydestä tuotekehityksessä.| Period | 10 Feb 2020 |
|---|---|
| Event title | Ainedidaktinen symposiumi 2020 |
| Event type | Other |
| Degree of Recognition | National |