Palvelukseen halutaan: Superhessu

Description

Kokonaisarkkitehdiltä odotetaan hyvin moninaisia taitoja ja kompetensseja. Syksyllä 2017 KAOS-yhteisössä toteutetun kyselyn perusteella selkeää yksittäistä taitopalettia tai osaamisprofiilia ei kuitenkaan ole. Tutkimuksen perusteella kokonaisarkkitehdin odotetaan olevan jonkinlainen supermies tai –nainen, hallitsevan niin tietotekniikan, (liike)toiminnan, projektinhallinnan, viestinnän, lainsäädännön kuin kokonaisarkkityön ja arkkitehtuurien mallintamisen. Vastaajien mukaan arkkitehdilta vaaditaan 406 yksittäistä taitoa, jotka pystytään jakamaan kuuteen eri kategoriaan.

Keskeisenä kompetenssialueena kaikkien vastaajien mielestä korostuivat yleiset viestintä- ja kokonaisuudenhallintataidot (41 yksittäistä taitoa). Tällaisia ovat mm. sosiaaliset taidot, kyky hallita ja tulkita monimutkaisia ilmiöitä sekä toimialan tuntemus. Tämän kompetenssiryhmän korostuminen ei varsinaisesti yllätä, nousevathan viestintä- ja markkinointitaidot sekä kyky työskennellä yhdessä erilaisten ihmisten kanssa korkealla monissa muissakin tutkimuksissa. Samoin kokonaisarkkitehtuurin jalkauttaminen ja arkkitehtuurikuvausten hyödyntäminen edellyttävät voimakasta vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.

Yhtä vähän yllätti niin IT-osaamiseen kuin liiketoimintaosaamiseen liittyvät maininnat, ovathan kyseessä kokonaisarkkitehtuuriviitekehysten perusominaisuudet.

Sen sijaan suhtautuminen arkkitehtuurimallien luomiseen, mallintamiseen yleisesti ja organisaation kehittämiseen yllätti. Vastaajajoukko jakaantui karkeasti puoliksi mallintamiseen suhtautumisen suhteen: puolet koki mallintamisen olevan keskeinen kokonaisarkkitehdin tehtävä ja puolet taas näki yrityksen (organisaation) kehittämisen olevan tärkeintä. Näistä mallintajat eivät juurikaan maininneet mallintamistaitotarpeita kun taas kehittäjien mielestä arkkitehti tarvitsee mallintamistaitoja. Selityksenä näihin näkökulmaeroihin voivat olla mallintajien kokema mallintamistaitojen itsestäänselvyys jolloin niitä ei nähty tarpeelliseksi erikseen mainita, vastaajien vaihtelevat työnkuvat, tai arkkitehtien näkemys siitä mitä on kokonaisarkkitehtuuri. Yhtä kaikki, kokonaisarkkitehdilta edellytetään, ainakin implisiittisesti, niin mallintamistaitoja, viitekehysten hallintaa, dokumentointitaitoja kuin kykyä hallita erilaisia abstraktiotasoja.

Myös näkemykset projektien- tai ohjelmienhallinnasta tai lainsäädännöstä vaihtelivat. Osan mielestä arkkitehtien on hallittava myös nämä osa-alueet, osan mielestä sitä varten ovat omat asiantuntijansa joiden kanssa arkkitehdit työskentelevät yhteistyössä. Jälkimmäiset siis korostavat sidosryhmäyhteistyötä.

Kokonaisuutena vastaajien vastaukset näyttävät heijastelevan heidän työtehtäviään. Jos työssä edellytetään tai tarvitaan joitain tiettyjä taitoja ja kompetensseja, nämä asiat korostuivat vastauksissa. Tutkimusstrategiasta johtuen tällä painotuksella ei kuitenkaan ole merkitystä. Tavoitteenamme oli kartoittaa kaikki mahdolliset taitovaatimukset sen sijaan että olisimme priorisoineet niitä. Tähän tarpeeseen laadullisesti analysoitu, avoimilla kysymyksillä toteutettu kysely soveltuu mainiosti. Koska vastaajamäärä (22 vastaajaa) jäi kuitenkin tavoitteestamme, on mahdollista että kaikkia taitoja ei vieläkään saatu kartoitettua.

Kaikkien kuuden eri osa-alueinen ja 406 yksittäisen taidon täydellinen hallinta ei ole mahdollista eikä välttämättä tavoiteltavaakaan. Näin ollen, sen sijaan että kokonaisarkkitehdiksi etsittäisiin kaiken osaavaa superhessua, organisaatioiden tulee kiinnittää huomiota arkkitehtitiimiin, sen osaamisprofiiliin, ja että eri arkkitehtien taidot ja osaamiset, ehkä myös persoonallisuudet, täydentävät toisiaan. Pelkillä puhujilla, mallintajilla tai IT-osaajilla ei kokonaisarkkitehtuurista saada haluttuja hyötyjä.

Tutkimus julkaistaan Digital Government Research 2018 konferenssissa touko-kesäkuun vaihteessa 2018. Konferenssin jälkeen se tulee yleisesti saatavilla ACM:n sähköiseen kirjastoon.