Alueet ahdingossa: Aluetaloudellinen resilienssi Suomessa

Research output: Book/ReportDoctoral thesisCollection of Articles

Abstract

Alueiden resilienssi eli muutosjoustavuus on herättänyt kasvavaa kiinnostusta monenlaisten kriisien aiheuttaessa häiriöitä perinteiseen kasvun logiikkaan. Kriiseillä on havaittu olevan myös pidempiaikaisia vaikutuksia alueiden kehityspolkuihin. Resilienssin alueellisesta vaihtelusta Suomessa, sen taustalla vaikuttavista tekijöistä sekä erityisesti toimijuuden vaikutuksesta resilienssiin on tiedetty kuitenkin melko vähän.

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että aluetalouden akuutti reaktio eli kriisin vastustuskyky perustuu eniten rakenteelliseen resilienssiin. Rakenteista eniten vaikutusta oli toimialarakenteella sekä sen monipuolisuudella, joka paransi resilienssiä. Toimialarakenteen vaikutus oli kuitenkin kriisikohtaista. Lyhyen aikavälin toipuminen edellyttää lisäksi ylläpitävää, olemassa olevien kehityspolkujen jatkuvuuden turvaamiseen tähtäävää toimijuutta. Kriisin jälkien korjaaminen on pitkäkestoista ja vaatii uusien kehityspolkujen etsimistä eli uudistavaa resilienssiä. Tällöin on tärkeää, että alueelta löytyy muutostoimijuutta eli innovatiivista yrittäjyyttä, institutionaalista yrittäjyyttä ja paikkajohtajuutta.

Vuonna 2008 käynnistyneessä globaalissa talouskriisissä työpaikkamäärät olivat Suomessa resilienteimpiä keskikokoisissa maakuntakeskuksissa, joissa kasautumisedut ja palvelusektorin, erityisesti sote- ja hallintoalan kasvu synnyttivät työtä. Tämä ei kuitenkaan näkynyt niiden asukaskohtaisen BKT:n hyvänä kehityksenä. Työpaikkamäärillä mitattu resilienssi oli hyvää myös suurimmissa kasvukeskuksissa ja muutamilla pienemmillä paikkakunnilla. Heikointa resilienssi oli keskikokoisilla erikoistuneilla teollisuuspaikkakunnilla, joita oli kohdannut avaintoimialan kriisi.

Tutkimus osoitti, että alueen resilienssiä heikensi ajautuminen alueelliseen lukkiutumaan, jossa keskityttiin vain olemassa olevan kasvupolun edistämiseen. Sama riski koski sekä erikoistuneita kasvuseutuja, että pienempiä seutuja. Kasvuseuduilla kasautumisedusta syntyvä uudistumisen kapasiteetti oli kuitenkin huomattavasti parempi. Pienempien seutujen iskunkestävyys oli usein heikko ja kriisi jätti pitkät negatiiviset vaikutukset alueen kehityspolkuun, joka siirtyi pysyvästi alemmalle tasolle. Alueiden resilienssi rakentui tässä suhteessa erilaisille perustoille.

Kilpailukyvyn maksimoimisen rinnalle tarvitaan myös resilienssinäkökulmaa. Resilienssi ei voi korvata tai syrjäyttää alueiden kilpailukyvyn kehittämistä, mutta se on otettava aiempaa vakavammin huomioon. Resilienssi ja kilpailukyky eivät ole toistensa vastakohtia, mutta eivät täysin yhteneväisiäkään ilmiöitä.
Original languageFinnish
Place of PublicationTampere
Number of pages226
ISBN (Electronic)978-952-03-2278-6
Publication statusPublished - 2022
Publication typeG5 Doctoral dissertation (article)

Publication series

NameTampere University Dissertations - Tampereen yliopiston väitöskirjat
Volume546
ISSN (Print)2489-9860
ISSN (Electronic)2490-0028

Cite this