Abstract
Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien
varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu
raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Tutkimuk-
sen toisena tavoitteena oli kehittää läpinäkyvä sekä helposti toistettava mene-
telmä korjausrakentamistarpeen arvioimiseksi tulevaisuudessa. Jatkossa mal-
lilla voidaan laskea esimerkiksi asuinrakennusten energiatehokkuuden paranta-
miseen tähtäävien politiikkatoimien kustannuksia. Mallissa lähtökohtana on ny-
kyinen asuinrakennuskanta, ja tulevan kehityksen määrittää väestöennuste ja
arvio asuntojen keskikoon kehityksestä.
Aikavälillä 2022–2050 asuinrakennusten teknisen korjaustarpeen arvioidaan
olevan vuosittain keskimäärin 4,07 miljoonaa neliötä. Tämä tarkoittaa noin 7,8
miljardin euron investointeja. Suurin osa teknisestä korjaustarpeesta tulee oma-
koti- ja rivitaloista. Ainoastaan pääkaupunkiseudulla kerrostalojen korjaustar-
peen osuus on suurempi.
Tällä hetkellä korjausinvestointien kokonaismäärä vastaa melko hyvin vuotuista
korjaustarvetta, mutta tarve kasvaa tulevaisuudessa, koska rakennuskanta
ikääntyy. Korjausrakentamisen merkitys kokonaismarkkinasta kasvaa, koska
uudisrakentamisen vuosittainen määrä vähenee ja rakennuskannan koko ei juuri
kasva, vaan mahdollisesti jopa pienenee.
Tutkimuksessa on erotettu teknisesti perusteltu korjaustarve ja taloudellisesti
perusteltu korjaustarve. Kaikille asunnoille ei välttämättä ole kysyntää tulevai-
suudessa, joten niiden korjaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Siksi on
tärkeää tietää, miten asuntokysyntä ja -tarjonta kohtaavat tulevaisuudessa eri
alueilla. Koko maassa noin 95 prosenttia teknisestä korjaustarpeesta on myös
taloudellisesti perusteltua, mutta alueellisesti osuudessa on vaihtelua. Vaikka
väestöään menettävillä alueilla kaikkia asuinrakennuksia ei kannata korjata, tar-
vitaan myös siellä uudisrakentamista, jolla vastataan asuntomarkkinoiden muut-
tuviin tarpeisiin.
Suurin osa teknisestä korjaustarpeesta tulee pientaloista (omakoti- ja rivitalot).
Koko maassa noin 70 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin niiden osuus
kerrosalasta. Kerrostalojen korjaustarve keskittyy pääkaupunkiseudulle ja mui-
hin kasvaviin keskuksiin. Suurella osalla muita alueita valtaosa korjaustarpeesta
tulee pientaloista.
varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu
raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Tutkimuk-
sen toisena tavoitteena oli kehittää läpinäkyvä sekä helposti toistettava mene-
telmä korjausrakentamistarpeen arvioimiseksi tulevaisuudessa. Jatkossa mal-
lilla voidaan laskea esimerkiksi asuinrakennusten energiatehokkuuden paranta-
miseen tähtäävien politiikkatoimien kustannuksia. Mallissa lähtökohtana on ny-
kyinen asuinrakennuskanta, ja tulevan kehityksen määrittää väestöennuste ja
arvio asuntojen keskikoon kehityksestä.
Aikavälillä 2022–2050 asuinrakennusten teknisen korjaustarpeen arvioidaan
olevan vuosittain keskimäärin 4,07 miljoonaa neliötä. Tämä tarkoittaa noin 7,8
miljardin euron investointeja. Suurin osa teknisestä korjaustarpeesta tulee oma-
koti- ja rivitaloista. Ainoastaan pääkaupunkiseudulla kerrostalojen korjaustar-
peen osuus on suurempi.
Tällä hetkellä korjausinvestointien kokonaismäärä vastaa melko hyvin vuotuista
korjaustarvetta, mutta tarve kasvaa tulevaisuudessa, koska rakennuskanta
ikääntyy. Korjausrakentamisen merkitys kokonaismarkkinasta kasvaa, koska
uudisrakentamisen vuosittainen määrä vähenee ja rakennuskannan koko ei juuri
kasva, vaan mahdollisesti jopa pienenee.
Tutkimuksessa on erotettu teknisesti perusteltu korjaustarve ja taloudellisesti
perusteltu korjaustarve. Kaikille asunnoille ei välttämättä ole kysyntää tulevai-
suudessa, joten niiden korjaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Siksi on
tärkeää tietää, miten asuntokysyntä ja -tarjonta kohtaavat tulevaisuudessa eri
alueilla. Koko maassa noin 95 prosenttia teknisestä korjaustarpeesta on myös
taloudellisesti perusteltua, mutta alueellisesti osuudessa on vaihtelua. Vaikka
väestöään menettävillä alueilla kaikkia asuinrakennuksia ei kannata korjata, tar-
vitaan myös siellä uudisrakentamista, jolla vastataan asuntomarkkinoiden muut-
tuviin tarpeisiin.
Suurin osa teknisestä korjaustarpeesta tulee pientaloista (omakoti- ja rivitalot).
Koko maassa noin 70 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin niiden osuus
kerrosalasta. Kerrostalojen korjaustarve keskittyy pääkaupunkiseudulle ja mui-
hin kasvaviin keskuksiin. Suurella osalla muita alueita valtaosa korjaustarpeesta
tulee pientaloista.
| Translated title of the contribution | Renovation needs of residential buildings 2020-2050 |
|---|---|
| Original language | Finnish |
| Place of Publication | Helsinki |
| Publisher | Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, Pellervo Economic Research Institute PTT |
| Number of pages | 100 |
| ISBN (Electronic) | 978-952-224-241-9 |
| Publication status | Published - 2022 |
| Publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
| Name | PTT raportteja |
|---|---|
| Publisher | Pellervon taloustutkimus PTT |
| No. | 276 |
| ISSN (Electronic) | 2489-9607 |
Keywords
- renovation need
- residential buildings
- Long term