TY - BOOK
T1 - Energiansäästömahdollisuudet rakennuskannan korjaustoiminnassa
AU - Heljo, Juhani
AU - Vihola, Jaakko
N1 - Contribution: organisation=rak rtt,FACT1=1
PY - 2012
Y1 - 2012
N2 - Tutkimuksessa on arvioitu toteutettavissa olevaa energiansäästöpotentiaalia vuoden 2010 rakennuskannassa vuoteen 2050 mennessä. Tarkastelun kohteena olivat asuin- ja palvelurakennusten korjaustoimintaan liittyvät energiansäästötoimenpiteet. Laskelmat tehtiin EKOREM -laskentamallilla talotyypeittäin ja ikäryhmittäin. Laskelmat osoittavat, missä osassa talotyyppejä ja rakennusosia säästöpotentiaalit sijaitsevat. Tarkastelu ei koskenut lämmitysjärjestelmämuutoksiin, sähkölaitteisiin, kiinteistöjen hoitoon eikä käyttötottumuksiin liittyviä energiansäästötoimenpiteitä.Tutkimus kumosi yleisen käsityksen, että nykyisessä rakennuskannassa voisi saada huomattavasti enemmän ja nopeammin energian säästöä aikaan kuin uudistuotannossa. Tärkein peruste tähän johtopäätökseen on, että rakennustekniset energiansäästötoimenpiteet on kannattavaa tehdä pääsääntöisesti vain silloin, kun energiansäästön kohteena olevissa rakennusosissa on muutakin merkittävää korjaustarvetta kuin energiatehokkuuden parantamistarve.Energiakorjausten tekemistä ei siis pystytä kovin paljon nopeuttamaan. Poikkeuksen tekevät selkeimmin ne yläpohjien lisäeristykset, jotka päästään helposti tekemään. Jos pyritään lisäämään energiansäästöä rakennuskannassa enemmän kuin mitä tarpeenmukaisten korjausten yhteydessä on pienin lisäkustannuksin tehtävissä, voivat lisäkustannukset nousta moninkertaisiksi, eivätkä vähentyneet energiakustannukset välttämättä tule kattamaan lisäinvestointikustannuksia.Energiansäästötoimenpiteiden tehokkuuteen voidaan vaikuttaa ohjaamalla tai määräämällä valitsemaan esimerkiksi energiatehokkaampi ikkuna, paksumpi lisäeriste tai tehokkaampi ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaite kuin mitä perusratkaisuna korjausten yhteydessä muuten valittaisiin.Kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten ominaispiirteiden sekä kaikkien rakennusten rakennusaikakaudelle tyypillisten ratkaisujen ja materiaalien säilyttämistavoitteet tuovat rajoituksia rakennusosien korjaamiselle ja uusimiselle. Näissä rakennuksissa voidaan korjausten suunnittelu-, käyttö- ja ylläpitotoimien yhteydessä ottaa huomioon energiankäytön tehostaminen.Merkittävässä roolissa korjaustoiminnassa ovat asuinrakennukset, joista noin 70 % on yksityisten ihmisten omistuksessa. Heitä ei voi houkutella tai määrätä tekemään korjauksia, joita he eivät koe järkeviksi tai joihin heillä ei ole varaa. Erityisesti tulevaisuudeltaan epävarmoilla alueilla taloudelliset edellytykset kalliille korjaustoimille ovat huonot.Teoreettisesti on mahdollista säästää energiaa huomattavasti enemmän kuin mitä arvioidaan olevan toteutettavissa. Teoreettista säästömahdollisuutta arvioitiin muuttamalla laskentamallissa koko asuin- ja palvelurakennuskanta vastaamaan vuoden 2010 uudis-tuotannon energiamääräyksiä. Tällöin lämmitysenergian säästöksi nykyisessä rakennus-kannassa saatiin noin 40 %. Yksittäisissä rakennuksissa näin suuri energian säästö on toteutettavissa. Koko rakennuskannassa tilanne on kuitenkin toinen. Koska osa rakennuksista ja rakennusosista on jo korjattu ja osa jää useista syistä korjaamatta, toteutuu tehtyjen arvioiden mukaan koko rakennuskannassa tästä teoreettisesta säästöpotentiaalista enintään puolet eli noin 20 % vuoteen 2050 mennessä. Toteutusta estävät mm. tekniset, taloudelliset, toiminnalliset ja päätöksentekoon liittyvät syyt.Keskeisenä lähtötietona laskelmissa oli niiden korjaustoimenpiteiden määrä, joiden yhteydessä voidaan energiansäästötoimenpide tehdä. Keskimäärin rakennusosien korjaus-vauhti on noin 2 % vuosittain. Ikkunoita vaihdetaan enemmän ja muita rakennusosia vähemmän. Vuosittainen energiansäästön määrä riippuu korjausvauhdista ja valittujen korjausratkaisujen energiatehokkuuksista.Toteutettavissa oleva korjaustoimintaan liittyvä lämmitysenergian vuosittainen lisäsäästö on eri arvioiden mukaan 0,2–0,7 % nykyisessä asuin- ja palvelurakennuskannassa. Vuonna 2020 kumuloitunut vuosisäästö olisi siten 2–7 % ja vuonna 2050 8-28 % vuoteen 2010 verrattuna. Väliarvot voi interpoloida lineaarisesti. Tässä tutkimuksessa tehtyjen laskelmien mukaan vuonna 2050 toteutettavissa oleva nykyisen rakennuskannan säästöpotentiaali olisi noin 20 %. Tämä olisi oletusten mukaan mahdollista, mutta ilman energiansäästön tehostamistoimia säästö voi jäädä ehkä vain puoleen tästä. Merkittävin epävarmuus säästömahdollisuuksien arvioinnissa liittyy ilmanvaihdon lämmöntalteenoton lisääntymiseen varsinkin asuinkerrostaloissa.Tehtyjen laskelmien mukaan vuoden 2010 asuin- ja palvelurakennuskannan energiankulutus putoaa 91 TWh/a kulutuksesta alle 50 TWh/a kulutustasoon vuonna 2050. Kulutusta pudottavat rakennustekniset energiansäästötoimenpiteet, lämmitystapamuutokset sekä poistuma. Korjaustoimenpiteillä on mahdollista saada energian säästöä aikaan vuoden 2010 rakennuskannassa vuoteen 2050 mennessä lähes 20 % eli noin 10 TWh/a.Rakennusten energiankäytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähentävät energiansäästön lisäksi ydinvoiman lisäys sähkön tuotannossa ja uusiutuvien polttoaineiden lisäys kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Lisäksi päästövähennyksiä saadaan aikaan varsinkin omakotitaloissa vaihtamalla lämmitysjärjestelmiä vähäpäästöisemmiksi. Nämä energiahuoltomuutokset tulevat todennäköisesti vähentämään enemmän rakennus-kannan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä kuin energiansäästötoimet rakennuksissa. Molempia kuitenkin tarvitaan, jotta päästövähennystavoitteisiin päästään.
AB - Tutkimuksessa on arvioitu toteutettavissa olevaa energiansäästöpotentiaalia vuoden 2010 rakennuskannassa vuoteen 2050 mennessä. Tarkastelun kohteena olivat asuin- ja palvelurakennusten korjaustoimintaan liittyvät energiansäästötoimenpiteet. Laskelmat tehtiin EKOREM -laskentamallilla talotyypeittäin ja ikäryhmittäin. Laskelmat osoittavat, missä osassa talotyyppejä ja rakennusosia säästöpotentiaalit sijaitsevat. Tarkastelu ei koskenut lämmitysjärjestelmämuutoksiin, sähkölaitteisiin, kiinteistöjen hoitoon eikä käyttötottumuksiin liittyviä energiansäästötoimenpiteitä.Tutkimus kumosi yleisen käsityksen, että nykyisessä rakennuskannassa voisi saada huomattavasti enemmän ja nopeammin energian säästöä aikaan kuin uudistuotannossa. Tärkein peruste tähän johtopäätökseen on, että rakennustekniset energiansäästötoimenpiteet on kannattavaa tehdä pääsääntöisesti vain silloin, kun energiansäästön kohteena olevissa rakennusosissa on muutakin merkittävää korjaustarvetta kuin energiatehokkuuden parantamistarve.Energiakorjausten tekemistä ei siis pystytä kovin paljon nopeuttamaan. Poikkeuksen tekevät selkeimmin ne yläpohjien lisäeristykset, jotka päästään helposti tekemään. Jos pyritään lisäämään energiansäästöä rakennuskannassa enemmän kuin mitä tarpeenmukaisten korjausten yhteydessä on pienin lisäkustannuksin tehtävissä, voivat lisäkustannukset nousta moninkertaisiksi, eivätkä vähentyneet energiakustannukset välttämättä tule kattamaan lisäinvestointikustannuksia.Energiansäästötoimenpiteiden tehokkuuteen voidaan vaikuttaa ohjaamalla tai määräämällä valitsemaan esimerkiksi energiatehokkaampi ikkuna, paksumpi lisäeriste tai tehokkaampi ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaite kuin mitä perusratkaisuna korjausten yhteydessä muuten valittaisiin.Kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten ominaispiirteiden sekä kaikkien rakennusten rakennusaikakaudelle tyypillisten ratkaisujen ja materiaalien säilyttämistavoitteet tuovat rajoituksia rakennusosien korjaamiselle ja uusimiselle. Näissä rakennuksissa voidaan korjausten suunnittelu-, käyttö- ja ylläpitotoimien yhteydessä ottaa huomioon energiankäytön tehostaminen.Merkittävässä roolissa korjaustoiminnassa ovat asuinrakennukset, joista noin 70 % on yksityisten ihmisten omistuksessa. Heitä ei voi houkutella tai määrätä tekemään korjauksia, joita he eivät koe järkeviksi tai joihin heillä ei ole varaa. Erityisesti tulevaisuudeltaan epävarmoilla alueilla taloudelliset edellytykset kalliille korjaustoimille ovat huonot.Teoreettisesti on mahdollista säästää energiaa huomattavasti enemmän kuin mitä arvioidaan olevan toteutettavissa. Teoreettista säästömahdollisuutta arvioitiin muuttamalla laskentamallissa koko asuin- ja palvelurakennuskanta vastaamaan vuoden 2010 uudis-tuotannon energiamääräyksiä. Tällöin lämmitysenergian säästöksi nykyisessä rakennus-kannassa saatiin noin 40 %. Yksittäisissä rakennuksissa näin suuri energian säästö on toteutettavissa. Koko rakennuskannassa tilanne on kuitenkin toinen. Koska osa rakennuksista ja rakennusosista on jo korjattu ja osa jää useista syistä korjaamatta, toteutuu tehtyjen arvioiden mukaan koko rakennuskannassa tästä teoreettisesta säästöpotentiaalista enintään puolet eli noin 20 % vuoteen 2050 mennessä. Toteutusta estävät mm. tekniset, taloudelliset, toiminnalliset ja päätöksentekoon liittyvät syyt.Keskeisenä lähtötietona laskelmissa oli niiden korjaustoimenpiteiden määrä, joiden yhteydessä voidaan energiansäästötoimenpide tehdä. Keskimäärin rakennusosien korjaus-vauhti on noin 2 % vuosittain. Ikkunoita vaihdetaan enemmän ja muita rakennusosia vähemmän. Vuosittainen energiansäästön määrä riippuu korjausvauhdista ja valittujen korjausratkaisujen energiatehokkuuksista.Toteutettavissa oleva korjaustoimintaan liittyvä lämmitysenergian vuosittainen lisäsäästö on eri arvioiden mukaan 0,2–0,7 % nykyisessä asuin- ja palvelurakennuskannassa. Vuonna 2020 kumuloitunut vuosisäästö olisi siten 2–7 % ja vuonna 2050 8-28 % vuoteen 2010 verrattuna. Väliarvot voi interpoloida lineaarisesti. Tässä tutkimuksessa tehtyjen laskelmien mukaan vuonna 2050 toteutettavissa oleva nykyisen rakennuskannan säästöpotentiaali olisi noin 20 %. Tämä olisi oletusten mukaan mahdollista, mutta ilman energiansäästön tehostamistoimia säästö voi jäädä ehkä vain puoleen tästä. Merkittävin epävarmuus säästömahdollisuuksien arvioinnissa liittyy ilmanvaihdon lämmöntalteenoton lisääntymiseen varsinkin asuinkerrostaloissa.Tehtyjen laskelmien mukaan vuoden 2010 asuin- ja palvelurakennuskannan energiankulutus putoaa 91 TWh/a kulutuksesta alle 50 TWh/a kulutustasoon vuonna 2050. Kulutusta pudottavat rakennustekniset energiansäästötoimenpiteet, lämmitystapamuutokset sekä poistuma. Korjaustoimenpiteillä on mahdollista saada energian säästöä aikaan vuoden 2010 rakennuskannassa vuoteen 2050 mennessä lähes 20 % eli noin 10 TWh/a.Rakennusten energiankäytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähentävät energiansäästön lisäksi ydinvoiman lisäys sähkön tuotannossa ja uusiutuvien polttoaineiden lisäys kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Lisäksi päästövähennyksiä saadaan aikaan varsinkin omakotitaloissa vaihtamalla lämmitysjärjestelmiä vähäpäästöisemmiksi. Nämä energiahuoltomuutokset tulevat todennäköisesti vähentämään enemmän rakennus-kannan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä kuin energiansäästötoimet rakennuksissa. Molempia kuitenkin tarvitaan, jotta päästövähennystavoitteisiin päästään.
M3 - Tutkimusraportti
SN - 978-952-15-2760-9
T3 - Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja -talous. Raportti
BT - Energiansäästömahdollisuudet rakennuskannan korjaustoiminnassa
PB - Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos
ER -