Järki, ideologia ja tunteet –sosiaalityöntekijöiden asennoituminen alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan

Tässä artikkelissa analysoin aikuissosiaalityöntekijöiden asennoitumista alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan laadullisen asennetutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Aiemmissa, lähinnäkvantitatiivisissa tutkimuksissa, asennoitumista puheeksiottoon ja neuvontaan on tutkittu paljon terveydenhuollon kontekstissa ja niissä on havaittu ristiristiriita myönteisen asennoitumisen ja harvinaisen toteuttamisen välillä. Tavoitteenani on väittämien virittämän asennesfäärin moninaisuuden tarkasteleminen ja senjäsentäminen. Esitin haastateltaville väittämiä, joiden tarkoituksena oli virittää heitä arvottamaan alkoholinkäytön puheeksiottoa ja käyttöön liittyvää neuvontaa eri kannoilta. Haastatteluaineiston analyysi paljasti, että alkoholinkäytön puheeksiotto ja käyttöön liittyvä neuvonta näyttäisivät sijoittuvan niitä arvottavassa puheessa kolmelle tasolle. Nimesin nämä tasot yhteiskunnalliseksi, voimaantumisen ja vuorovaikutukselliseksi tasoksi: Yhteiskunnallisella tasolla puheeksiottoa ja neuvontaa arvotettiin rationaalisen myönteisesti hyödyn ja sosiaalityöntekijän velvollisuuksien näkökulmasta. Toisella ja kolmannella tasolla arvottaminen kääntyi varauksellisempaan suuntaan. Voimaantumisen tasolla puheeksiottoa ja neuvontaa arvotettiin pääasiassa voimaantumisenideologiaan vedoten, vuorovaikutuksellisella tasolla puolestaan puheeksiotto- ja neuvontatilanteiden herättämien tuntemusten kannalta.