Julkista osallistumista - ja sen tutkimista - kokemassa

Auli Harju

Julkista osallistumista - ja sen tutkimista - kokemassa

Auli Harju

Communication Sciences

Research output: Book/Report › Doctoral thesis › Collection of Articles

Abstract

Experiencing Public Participation and its Research

This article-based dissertation addresses the role of emotions and experiences in connecting individuals and society in mediated public settings. A core argument presented in the dissertation is that people draw on their everyday experiences when discussing societal issues, and emotions act in the process as a bridge between personal and public domains. Publicly expressed emotions and experiences bring people together in public discussions, fostering interaction, but they can also contribute to political polarization and the division of people into opposing camps. The articles included in the dissertation show that emotions and experiences play a significant role in the development of civic competence acquired through public participation, thereby influencing individuals' future activities.

In the introductory part of the dissertation, emotions and experiences related to public participation are explored from three analytically distinct perspectives. Firstly, it is examined how individuals incorporate values, interests, emotions, and experiences into their public participation. Public participation refers to engagement in public discussions and activities aimed at influencing and making a difference in society. Secondly, research methods used in the sub-studies are evaluated. Special attention is directed at the production of qualitative research material, such as researcher–participant interactions in interviews and participatory design. Research methods are also considered from the perspective of research ethics. Thirdly, research itself is approached as a form of public participation, reflecting the dissertation author’s experiences in the context of project research in the contemporary structures of Finnish academia. Research practices such as co-writing are reviewed, and the power dynamics of research within project work are discussed. The author's own experiences have been shaped by factors such as research plans devised by others, constant flux of changing tasks, and the rapid transitions between projects, while simultaneously coping with the expectations of the academic environment.

The dissertation contains six sub-studies published as peer-reviewed research articles between 2005 and 2019, two of the articles being co-authored with another media studies scholar. These sub-studies serve as research material for the introductory part. The sub-studies are analyzed, and their research processes are explored from the above mentioned three analytic perspectives in the chapters of the introductory part, addressing the following research questions:
- What is the role of experiences and emotions in the cases of public participation examined in the sub-studies?
- What are the possibilities and challenges of the research methods employed in the sub-studies when examining people's experiences of public participation?
- What are the dimensions of the researcher’s experiences in doing project research?

Answers to the research questions are provided not only through a review of the sub-studies that the published six articles are based on but also by drawing on the author's own memories and experiences of the given research projects. The research material consists of thematic interviews, newspaper articles, discussions on online forums, a survey conducted among users of the Suomi24 forum, and observations in a participatory design process of a social media campaign with two high school student groups.

Of the qualitative research methods employed in the sub-studies, thematic interviews, and open-ended questions in the internet survey, enabled individuals to share and assess their experiences of public participation in the research situation. Discussions on anonymous online forums, in turn, provided interesting material for studying affect in public participation, while also highlighting the fluid boundaries between personal and political domains. At the same time, the use of online discussions as research material raises ethical concerns. For instance, anonymous discussions sometimes create a sense of community and of shared experiences among peers. As for participatory design, reflecting on the research process based on this method emphasized the need to define explicitly and more precisely what is meant by participation in in research that proceeds from participatory starting points. In addition, evaluating this method raised to the fore the often unproblematically taken for granted assumption that participation is inherently positive, challenging participatory researchers to critical methodological self-reflection.

Original language	Finnish
Place of Publication	Tampere
Publisher	Tampere University
ISBN (Electronic)	978-952-03-3218-1
ISBN (Print)	978-952-03-3217-4
Publication status	Published - 2024
Publication type	G5 Doctoral dissertation (articles)

Publication series

Name	Tampere University Dissertations - Tampereen yliopiston väitöskirjat
Volume	928
ISSN (Print)	2489-9860
ISSN (Electronic)	2490-0028

Access to Document

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3218-1Licence: Unspecified

Cite this

@book{b1731f7bfcb4443aaaba5dd554e12fb1,

title = "Julkista osallistumista - ja sen tutkimista - kokemassa",

abstract = "V{\"a}it{\"o}stutkimuksessani l{\"a}hestyn julkiseen osallistumiseen sis{\"a}ltyvi{\"a} tunteita ja kokemuksia kolmelta analyyttisesti erilliselt{\"a} mutta tutkimukseni artikkeleissa toisiinsa kietoutuvalta kannalta: ilmi{\"o}mieless{\"a}, metodisesti ja metodologisesti. Tarkastelen ensiksikin, miten ihmiset julkisesti osallistuessaan tuovat omaan henkil{\"o}historiaansa kytkeytyv{\"a}t kokemukset, arvot, intressit ja tunteet osaksi toimintaansa. Toiseksi k{\"a}sittelen tapoja, joilla julkista osallistumista on osatutkimuksissani tutkittu empiirisesti, puntaroiden, miten osallistumisen tunne- ja kokemusulottuvuus on tutkimuksissa l{\"a}sn{\"a} ja niiss{\"a} hy{\"o}dynnetyin menetelmin tavoitettavissa. Kolmanneksi pohdin julkisesta osallistumisesta kiinnostuneen tutkimuksen omaa kokemuksellisuutta ja tutkijaa – itse{\"a}ni – kokijana.Julkisella osallistumisella tarkoitan toimintaa, jossa ihmiset pyrkiv{\"a}t ottamaan osaa yhteisist{\"a} asioista k{\"a}ytyyn keskusteluun ja vaikuttamaan siten asioiden tilaan. T{\"a}lt{\"a} osin tarkasteluni suhteutuu mediatutkimuksen kent{\"a}ll{\"a} runsaan kahden viime vuosikymmenen kuluessa k{\"a}ytyyn keskusteluun julkisuudesta. Johdanto-osiossa piirtyy esiin se, miten osatutkimukseni l{\"a}htev{\"a}t liikkeelle journalismin ja julkisuuden tutkimuksesta ja miten tuoreimmissa osatutkimuksissa kysymykset tunteista ja affektista nousevat v{\"a}hitellen verkkojulkisuuden tutkimisen kautta etualalle.En kohdenna huomiotani julkisen osallistumisen teknologia- ja mediav{\"a}litteisyyteen ja siin{\"a} viime vuosikymmenin{\"a} tapahtuneisiin muutoksiin, mutta teknologiset kehityskulut kutoutuvat mukaan osatutkimusteni kautta. Siin{\"a} miss{\"a} ensimm{\"a}isen osatutkimukseni aikaan niin sanottu perinteinen media journalisteineen toimi julkisuuden p{\"a}{\"a}asiallisena portinvartijana valikoiden, kenen {\"a}{\"a}ni nousee kuuluville, internet ja sosiaalinen media ovat sittemmin mahdollistaneet {\textquoteright}kenelle tahansa{\textquoteright} p{\"a}{\"a}syn julkisuuteen. T{\"a}m{\"a} puolestaan on moninaistanut julkisuuden luonnetta. Samaan aikaan laitekehitys on johtanut tilanteeseen, jossa {\"a}lypuhelimen taskusta kaivamalla p{\"a}{\"a}semme sen v{\"a}lityksell{\"a} ilmaisemaan n{\"a}kemyksi{\"a}mme tai vaikkapa jakamaan seuraamaamme tapahtumaa suorana l{\"a}hetyksen{\"a} potentiaalisesti suurellekin yleis{\"o}lle.Kokemuksellisuus on tutkimukseni johdanto-osiossa sateenvarjotermi, joka kokoaa alleen osatutkimuksissa tarkasteltuihin julkisen osallistumisen ilmentymiin sis{\"a}ltyv{\"a}t tunteet ja kokemukset. Lis{\"a}ksi kokemuksellisuus toimii johdannossa huomion kohdentavana metodologisena k{\"a}sitteen{\"a} kahtalaisesti. Se tarjoaa yht{\"a}{\"a}lt{\"a} kiinnepisteen osatutkimuksissa k{\"a}ytettyjen monien eri aineiston tuottamismenetelmien arvioinnille. Toisaalta kokemuksellisuudella on tutkijuuteen liittyv{\"a} itserefleksiivinen teht{\"a}v{\"a} tarkastellessani, miten tietoa tuotetaan laadullisessa empiirisess{\"a} tutkimuksessa ja millaiset tekij{\"a}t muovaavat tiedon tuottamista erilaisissa tutkimustilanteissa. Pohdin erityisesti tutkijan ja tutkittavien v{\"a}list{\"a} suhdetta sek{\"a} projektitutkimuksen tekemiseen, muun muassa tutkimusaineistoihin, liittyvi{\"a} kysymyksi{\"a}.Osatutkimukseni toimivat v{\"a}it{\"o}skirjan johdannossa aineistona julkisen osallistumisen kokemuksellisuuden ilmi{\"o}tasoiselle tarkastelulle, metodiselle vertailulle ja tutkijamin{\"a}n metodologiselle reflektiolle. Analysoin osatutkimuksia ja valotan niiden syntyprosesseja n{\"a}ist{\"a} kolmesta suunnasta johdannon p{\"a}{\"a}luvuissa, joista kussakin vastaan yhteen seuraavista tutkimuskysymyksist{\"a}:- Millaisena julkisen osallistumisen kokemuksellisuus hahmottuu osatutkimusten pohjalta?- Mit{\"a} mahdollisuuksia ja ongelmia sis{\"a}ltyy osatutkimuksissa k{\"a}ytettyihin tutkimusmenetelmiin tarkasteltaessa ihmisten kokemuksia julkisesta osallistumisesta?- Millaisia ulottuvuuksia sis{\"a}ltyy tutkimuksen kokemuksellisuuteen erityisesti projektitutkimuksen kontekstissa?Asettamiini kysymyksiin ei ole poimittavissa suoraviivaisesti vastauksia osatutkimusteni tuloksista, vaan haen vastauksia ensinn{\"a}kin lukemalla artikkeleita tutkimuskysymysteni ohjaamana. Analysoin my{\"o}s osatutkimusten tutkimusprosesseja yht{\"a}{\"a}lt{\"a} nojautuen muihin kulloisestakin hankkeesta julkaistuihin teksteihin, kuten artikkeleihin, raportteihin ja konferenssipapereihin, toisaalta turvautuen omiin muistikuviini ja kokemuksiini kyseisist{\"a} hankkeista. Tukevoitan t{\"a}t{\"a} osatutkimuksiin kohdistuvaa tarkastelua tukeutumalla aiempaan aihetta k{\"a}sittelev{\"a}{\"a}n tutkimukseen. Koska pitk{\"a} ajallinen kaari on v{\"a}it{\"o}stutkimuksessani vahvasti l{\"a}sn{\"a}, viittaan aina mahdollisuuden avautuessa relevantteihin teoreettisiin ja tutkimuksellisiin keskusteluihin, jotka olivat ajankohtaisia osatutkimusten tekohetkell{\"a}.V{\"a}it{\"o}sty{\"o}ni kokoaa yhteen kuusi osatutkimusta, jotka on julkaistu vertaisarvioituina artikkeleina tieteellisiss{\"a} julkaisuissa aikav{\"a}lill{\"a} 2005–2019. Osatutkimuksissa julkinen osallistuminen kytkeytyy osallisuuteen, jonka ymm{\"a}rr{\"a}n ihmisille syntyv{\"a}ksi kokemukseksi osallistumisen merkityksest{\"a} ja vaikuttavuudesta. Osallisuus voi esimerkiksi olla julkilausuttua ja tunnustettua j{\"a}senyytt{\"a} osallistumisprosesseihin tai yht{\"a} lailla ihmisen kokemaa tunnetta osallisuudesta, kuulumisesta siihen joukkoon, jota asia koskee.Osatutkimuksissa on k{\"a}ytetty tutkimusaineistona toimijoiden kanssa tehtyj{\"a} teemahaastatteluja, verkon keskustelufoorumien keskusteluja, Suomi24-foorumin k{\"a}ytt{\"a}jille suunnattua kyselytutkimusta ja sen avovastauksia sek{\"a} tutkijana tehtyj{\"a} havaintoja osallistuvasta suunnittelusta. Julkinen osallistuminen puolestaan paikantuu erilaisiin mediaymp{\"a}rist{\"o}ihin ja julkisiin tiloihin: tamperelaisten omakotialueiden asukasaktiiveille osallistumisen julkisina tiloina olivat omakotialueiden lis{\"a}ksi paikalliset lehdet (osatutkimus 1); kahden paikkakunnan lukiolaiset hahmottivat 2010-luvun taitteessa julkista osallistumista paljolti valtamedian kautta, mutta rakensivat ilmastonmuutoskampanjaansa sosiaaliseen mediaan (osatutkimus 3). Erilaisten yhteiskunnallisten kysymysten parissa toimivat aktivistit puolestaan hahmottelivat toimintaansa suhteessa mediajulkisuuteen ja politiikan julkisuuteen (osatutkimus 4). Kolmessa artikkelissa tarkastelun kohteena taas ovat verkkokeskustelujen poliittisuus ja keskustelujen tuottamat kokemukset (osatutkimukset 2, 5–6).Osatutkimukseni havainnollistavat, ett{\"a} tunteet toimivat yksityisen ja julkisen, yksil{\"o}n ja yhteiskunnan v{\"a}liss{\"a} piirt{\"a}en samalla niiden rajoja n{\"a}kyviksi. Tunteet toimivat ensinn{\"a}kin kytk{\"o}ksen{\"a} yksityisen ja julkisen v{\"a}lill{\"a}, kun kansalaiskeskustelua yhteiskunnallisista kysymyksist{\"a} k{\"a}yd{\"a}{\"a}n tuomalla esiin omia arjen kokemuksia. Toiseksi tunteet ja kokemukset yhdist{\"a}v{\"a}t ihmisi{\"a} julkisissa keskusteluissa vertaisiksi ja saattavat heit{\"a} vuorovaikutukseen toistensa kanssa, mutta ne my{\"o}s erottavat, piirt{\"a}v{\"a}t rajoja meid{\"a}n ja muiden v{\"a}lille. Kolmanneksi tunteet rajaavat julkisen osallistumisen tilaa; ne tekev{\"a}t n{\"a}kyv{\"a}ksi niit{\"a} julkisen osallistumisen n{\"a}ytt{\"a}m{\"o}it{\"a}, joilla tunteiden ilmaiseminen ei ole soveliasta, vaikka osallistujat tunteita kokisivatkin, ja toisaalta osoittavat niit{\"a} julkisen osallistumisen tiloja, joihin kokemukset ja tunteet mahtuvat mukaan.Kokemuksellisuus n{\"a}ytt{\"a}ytyy osatutkimuksissa paitsi kokemuksina ja tunteina my{\"o}s kokeneisuutena, karttuvana kompetenssina, jota ihmisille syntyy julkisen osallistumisen my{\"o}t{\"a}. Kokemukset osallisuudesta ja osallistumisesta eiv{\"a}t katoa kulloisenkin julkisen osallistumisen ja siihen liittyvien vuorovaikutustilanteiden ja toiminnan p{\"a}{\"a}tytty{\"a}, vaan ne merkityksellistyv{\"a}t osallistujien mieliss{\"a}, lis{\"a}{\"a}v{\"a}t heid{\"a}n ymm{\"a}rryst{\"a}{\"a}n ja suuntaavat siten heid{\"a}n tulevaa toimintaansa.Arvioitaessa osatutkimuksissani aineiston tuottamiseen hy{\"o}dynnettyj{\"a} laadullisia tutkimusmetodeja, kuten teemahaastatteluja ja internetkyselyn avokysymyksi{\"a}, niiden voi todeta mahdollistaneen sen, ett{\"a} ihmiset p{\"a}{\"a}siv{\"a}t itse sanallistamaan kokemuksiaan ja tunteitaan julkisesta osallistumisesta. Anonyymit verkkokeskustelut puolestaan ovat julkisen osallistumisen kokemuksellisuutta tutkittaessa kiinnostava aineisto paitsi affektiivisuutensa vuoksi my{\"o}s siksi, ett{\"a} niiss{\"a} rajat yksityisen ja julkisen sek{\"a} henkil{\"o}kohtaisen ja poliittisen v{\"a}lill{\"a} ovat jatkuvassa liikkeess{\"a}. Vaikka keskustelut verkkofoorumeilla, joihin osallistutaan nimimerkill{\"a} ja joita p{\"a}{\"a}see lukemaan kuka tahansa, ovat periaatteessa julkisia, niiden k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n tutkimusaineistona sis{\"a}ltyy samalla eettisi{\"a} kysymyksi{\"a}, jotka tutkijan on otettava huomioon. N{\"a}in on muun muassa siksi, ett{\"a} keskustelujen periaatteellisesta avoimuudesta ja julkisuudesta huolimatta niiss{\"a} syntyy toisinaan kokemus yhteis{\"o}llisyydest{\"a} ja n{\"a}kemysten intiimist{\"a} jakamisesta pieness{\"a} piiriss{\"a}, vertaisten kesken. Osallistuvan suunnittelun menetelm{\"a}{\"a}n pohjaavan tutkimusprosessin reflektointi taas nosti esiin tarpeen m{\"a}{\"a}ritell{\"a} t{\"a}sm{\"a}llisesti, mit{\"a} osallistumisella tutkimuksen yhteydess{\"a} kulloinkin tarkoitetaan, sek{\"a} haastoi problematisoimaan l{\"a}ht{\"o}kohdan, jossa osallistuminen otetaan annettuna tai n{\"a}hd{\"a}{\"a}n se itsest{\"a}{\"a}n selv{\"a}sti my{\"o}nteisen{\"a} asiana, kuten osallistamaan pyrkiviss{\"a} tutkimushankkeissa usein tehd{\"a}{\"a}n.Tutkimuksen kokemuksellisuutta ja tutkijaa itse{\"a}{\"a}n kokijana pohdin johdanto-osiossa muun muassa akateemisen yhteiskirjoittamisen n{\"a}k{\"o}kulmasta, reflektoimalla toisen mediatutkijan kanssa kirjoitettuja osatutkimusartikkeleita. Tarkasteltaessa tutkimuksen kokemuksellisuutta etenkin projektitutkimuksen kontekstissa, jossa osatutkimukseni ovat kahta ensimm{\"a}ist{\"a} lukuun ottamatta syntyneet, on t{\"a}rke{\"a}{\"a} nostaa n{\"a}kyviin ja kriittisesti keskusteltavaksi my{\"o}s tutkimuksen tekemisen eri tasoiset realiteetit ja reunaehdot. Omaa tutkijan kokemustani ovat rakentaneet ja muokanneet esimerkiksi toisten tekem{\"a}t tutkimussuunnitelmat ja ker{\"a}{\"a}m{\"a}t aineistot sek{\"a} kiivaassa tahdissa projektista toiseen siirtyminen ja samanaikainen tasapainottelu yliopistouudistuksen j{\"a}lkeisen yliopistomaailman odotusten keskell{\"a}. Tutkijan onkin mielest{\"a}ni t{\"a}rke{\"a}{\"a} paitsi tunnistaa itserefleksiivisesti olevansa aina osa tutkimustaan my{\"o}s politisoida oma tutkijuutensa osana yhteiskunnan ja yliopistopolitiikan rakenteita ja niit{\"a} j{\"a}sent{\"a}v{\"a}{\"a} vallank{\"a}ytt{\"o}{\"a}.",

author = "Auli Harju",

year = "2024",

language = "Suomi",

isbn = "978-952-03-3217-4",

series = "Tampere University Dissertations - Tampereen yliopiston v{\"a}it{\"o}skirjat",

publisher = "Tampere University",

}

TY - BOOK

T1 - Julkista osallistumista - ja sen tutkimista - kokemassa

AU - Harju, Auli

PY - 2024

Y1 - 2024

N2 - Väitöstutkimuksessani lähestyn julkiseen osallistumiseen sisältyviä tunteita ja kokemuksia kolmelta analyyttisesti erilliseltä mutta tutkimukseni artikkeleissa toisiinsa kietoutuvalta kannalta: ilmiömielessä, metodisesti ja metodologisesti. Tarkastelen ensiksikin, miten ihmiset julkisesti osallistuessaan tuovat omaan henkilöhistoriaansa kytkeytyvät kokemukset, arvot, intressit ja tunteet osaksi toimintaansa. Toiseksi käsittelen tapoja, joilla julkista osallistumista on osatutkimuksissani tutkittu empiirisesti, puntaroiden, miten osallistumisen tunne- ja kokemusulottuvuus on tutkimuksissa läsnä ja niissä hyödynnetyin menetelmin tavoitettavissa. Kolmanneksi pohdin julkisesta osallistumisesta kiinnostuneen tutkimuksen omaa kokemuksellisuutta ja tutkijaa – itseäni – kokijana.Julkisella osallistumisella tarkoitan toimintaa, jossa ihmiset pyrkivät ottamaan osaa yhteisistä asioista käytyyn keskusteluun ja vaikuttamaan siten asioiden tilaan. Tältä osin tarkasteluni suhteutuu mediatutkimuksen kentällä runsaan kahden viime vuosikymmenen kuluessa käytyyn keskusteluun julkisuudesta. Johdanto-osiossa piirtyy esiin se, miten osatutkimukseni lähtevät liikkeelle journalismin ja julkisuuden tutkimuksesta ja miten tuoreimmissa osatutkimuksissa kysymykset tunteista ja affektista nousevat vähitellen verkkojulkisuuden tutkimisen kautta etualalle.En kohdenna huomiotani julkisen osallistumisen teknologia- ja mediavälitteisyyteen ja siinä viime vuosikymmeninä tapahtuneisiin muutoksiin, mutta teknologiset kehityskulut kutoutuvat mukaan osatutkimusteni kautta. Siinä missä ensimmäisen osatutkimukseni aikaan niin sanottu perinteinen media journalisteineen toimi julkisuuden pääasiallisena portinvartijana valikoiden, kenen ääni nousee kuuluville, internet ja sosiaalinen media ovat sittemmin mahdollistaneet ’kenelle tahansa’ pääsyn julkisuuteen. Tämä puolestaan on moninaistanut julkisuuden luonnetta. Samaan aikaan laitekehitys on johtanut tilanteeseen, jossa älypuhelimen taskusta kaivamalla pääsemme sen välityksellä ilmaisemaan näkemyksiämme tai vaikkapa jakamaan seuraamaamme tapahtumaa suorana lähetyksenä potentiaalisesti suurellekin yleisölle.Kokemuksellisuus on tutkimukseni johdanto-osiossa sateenvarjotermi, joka kokoaa alleen osatutkimuksissa tarkasteltuihin julkisen osallistumisen ilmentymiin sisältyvät tunteet ja kokemukset. Lisäksi kokemuksellisuus toimii johdannossa huomion kohdentavana metodologisena käsitteenä kahtalaisesti. Se tarjoaa yhtäältä kiinnepisteen osatutkimuksissa käytettyjen monien eri aineiston tuottamismenetelmien arvioinnille. Toisaalta kokemuksellisuudella on tutkijuuteen liittyvä itserefleksiivinen tehtävä tarkastellessani, miten tietoa tuotetaan laadullisessa empiirisessä tutkimuksessa ja millaiset tekijät muovaavat tiedon tuottamista erilaisissa tutkimustilanteissa. Pohdin erityisesti tutkijan ja tutkittavien välistä suhdetta sekä projektitutkimuksen tekemiseen, muun muassa tutkimusaineistoihin, liittyviä kysymyksiä.Osatutkimukseni toimivat väitöskirjan johdannossa aineistona julkisen osallistumisen kokemuksellisuuden ilmiötasoiselle tarkastelulle, metodiselle vertailulle ja tutkijaminän metodologiselle reflektiolle. Analysoin osatutkimuksia ja valotan niiden syntyprosesseja näistä kolmesta suunnasta johdannon pääluvuissa, joista kussakin vastaan yhteen seuraavista tutkimuskysymyksistä:- Millaisena julkisen osallistumisen kokemuksellisuus hahmottuu osatutkimusten pohjalta?- Mitä mahdollisuuksia ja ongelmia sisältyy osatutkimuksissa käytettyihin tutkimusmenetelmiin tarkasteltaessa ihmisten kokemuksia julkisesta osallistumisesta?- Millaisia ulottuvuuksia sisältyy tutkimuksen kokemuksellisuuteen erityisesti projektitutkimuksen kontekstissa?Asettamiini kysymyksiin ei ole poimittavissa suoraviivaisesti vastauksia osatutkimusteni tuloksista, vaan haen vastauksia ensinnäkin lukemalla artikkeleita tutkimuskysymysteni ohjaamana. Analysoin myös osatutkimusten tutkimusprosesseja yhtäältä nojautuen muihin kulloisestakin hankkeesta julkaistuihin teksteihin, kuten artikkeleihin, raportteihin ja konferenssipapereihin, toisaalta turvautuen omiin muistikuviini ja kokemuksiini kyseisistä hankkeista. Tukevoitan tätä osatutkimuksiin kohdistuvaa tarkastelua tukeutumalla aiempaan aihetta käsittelevään tutkimukseen. Koska pitkä ajallinen kaari on väitöstutkimuksessani vahvasti läsnä, viittaan aina mahdollisuuden avautuessa relevantteihin teoreettisiin ja tutkimuksellisiin keskusteluihin, jotka olivat ajankohtaisia osatutkimusten tekohetkellä.Väitöstyöni kokoaa yhteen kuusi osatutkimusta, jotka on julkaistu vertaisarvioituina artikkeleina tieteellisissä julkaisuissa aikavälillä 2005–2019. Osatutkimuksissa julkinen osallistuminen kytkeytyy osallisuuteen, jonka ymmärrän ihmisille syntyväksi kokemukseksi osallistumisen merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Osallisuus voi esimerkiksi olla julkilausuttua ja tunnustettua jäsenyyttä osallistumisprosesseihin tai yhtä lailla ihmisen kokemaa tunnetta osallisuudesta, kuulumisesta siihen joukkoon, jota asia koskee.Osatutkimuksissa on käytetty tutkimusaineistona toimijoiden kanssa tehtyjä teemahaastatteluja, verkon keskustelufoorumien keskusteluja, Suomi24-foorumin käyttäjille suunnattua kyselytutkimusta ja sen avovastauksia sekä tutkijana tehtyjä havaintoja osallistuvasta suunnittelusta. Julkinen osallistuminen puolestaan paikantuu erilaisiin mediaympäristöihin ja julkisiin tiloihin: tamperelaisten omakotialueiden asukasaktiiveille osallistumisen julkisina tiloina olivat omakotialueiden lisäksi paikalliset lehdet (osatutkimus 1); kahden paikkakunnan lukiolaiset hahmottivat 2010-luvun taitteessa julkista osallistumista paljolti valtamedian kautta, mutta rakensivat ilmastonmuutoskampanjaansa sosiaaliseen mediaan (osatutkimus 3). Erilaisten yhteiskunnallisten kysymysten parissa toimivat aktivistit puolestaan hahmottelivat toimintaansa suhteessa mediajulkisuuteen ja politiikan julkisuuteen (osatutkimus 4). Kolmessa artikkelissa tarkastelun kohteena taas ovat verkkokeskustelujen poliittisuus ja keskustelujen tuottamat kokemukset (osatutkimukset 2, 5–6).Osatutkimukseni havainnollistavat, että tunteet toimivat yksityisen ja julkisen, yksilön ja yhteiskunnan välissä piirtäen samalla niiden rajoja näkyviksi. Tunteet toimivat ensinnäkin kytköksenä yksityisen ja julkisen välillä, kun kansalaiskeskustelua yhteiskunnallisista kysymyksistä käydään tuomalla esiin omia arjen kokemuksia. Toiseksi tunteet ja kokemukset yhdistävät ihmisiä julkisissa keskusteluissa vertaisiksi ja saattavat heitä vuorovaikutukseen toistensa kanssa, mutta ne myös erottavat, piirtävät rajoja meidän ja muiden välille. Kolmanneksi tunteet rajaavat julkisen osallistumisen tilaa; ne tekevät näkyväksi niitä julkisen osallistumisen näyttämöitä, joilla tunteiden ilmaiseminen ei ole soveliasta, vaikka osallistujat tunteita kokisivatkin, ja toisaalta osoittavat niitä julkisen osallistumisen tiloja, joihin kokemukset ja tunteet mahtuvat mukaan.Kokemuksellisuus näyttäytyy osatutkimuksissa paitsi kokemuksina ja tunteina myös kokeneisuutena, karttuvana kompetenssina, jota ihmisille syntyy julkisen osallistumisen myötä. Kokemukset osallisuudesta ja osallistumisesta eivät katoa kulloisenkin julkisen osallistumisen ja siihen liittyvien vuorovaikutustilanteiden ja toiminnan päätyttyä, vaan ne merkityksellistyvät osallistujien mielissä, lisäävät heidän ymmärrystään ja suuntaavat siten heidän tulevaa toimintaansa.Arvioitaessa osatutkimuksissani aineiston tuottamiseen hyödynnettyjä laadullisia tutkimusmetodeja, kuten teemahaastatteluja ja internetkyselyn avokysymyksiä, niiden voi todeta mahdollistaneen sen, että ihmiset pääsivät itse sanallistamaan kokemuksiaan ja tunteitaan julkisesta osallistumisesta. Anonyymit verkkokeskustelut puolestaan ovat julkisen osallistumisen kokemuksellisuutta tutkittaessa kiinnostava aineisto paitsi affektiivisuutensa vuoksi myös siksi, että niissä rajat yksityisen ja julkisen sekä henkilökohtaisen ja poliittisen välillä ovat jatkuvassa liikkeessä. Vaikka keskustelut verkkofoorumeilla, joihin osallistutaan nimimerkillä ja joita pääsee lukemaan kuka tahansa, ovat periaatteessa julkisia, niiden käyttöön tutkimusaineistona sisältyy samalla eettisiä kysymyksiä, jotka tutkijan on otettava huomioon. Näin on muun muassa siksi, että keskustelujen periaatteellisesta avoimuudesta ja julkisuudesta huolimatta niissä syntyy toisinaan kokemus yhteisöllisyydestä ja näkemysten intiimistä jakamisesta pienessä piirissä, vertaisten kesken. Osallistuvan suunnittelun menetelmään pohjaavan tutkimusprosessin reflektointi taas nosti esiin tarpeen määritellä täsmällisesti, mitä osallistumisella tutkimuksen yhteydessä kulloinkin tarkoitetaan, sekä haastoi problematisoimaan lähtökohdan, jossa osallistuminen otetaan annettuna tai nähdään se itsestään selvästi myönteisenä asiana, kuten osallistamaan pyrkivissä tutkimushankkeissa usein tehdään.Tutkimuksen kokemuksellisuutta ja tutkijaa itseään kokijana pohdin johdanto-osiossa muun muassa akateemisen yhteiskirjoittamisen näkökulmasta, reflektoimalla toisen mediatutkijan kanssa kirjoitettuja osatutkimusartikkeleita. Tarkasteltaessa tutkimuksen kokemuksellisuutta etenkin projektitutkimuksen kontekstissa, jossa osatutkimukseni ovat kahta ensimmäistä lukuun ottamatta syntyneet, on tärkeää nostaa näkyviin ja kriittisesti keskusteltavaksi myös tutkimuksen tekemisen eri tasoiset realiteetit ja reunaehdot. Omaa tutkijan kokemustani ovat rakentaneet ja muokanneet esimerkiksi toisten tekemät tutkimussuunnitelmat ja keräämät aineistot sekä kiivaassa tahdissa projektista toiseen siirtyminen ja samanaikainen tasapainottelu yliopistouudistuksen jälkeisen yliopistomaailman odotusten keskellä. Tutkijan onkin mielestäni tärkeää paitsi tunnistaa itserefleksiivisesti olevansa aina osa tutkimustaan myös politisoida oma tutkijuutensa osana yhteiskunnan ja yliopistopolitiikan rakenteita ja niitä jäsentävää vallankäyttöä.

AB - Väitöstutkimuksessani lähestyn julkiseen osallistumiseen sisältyviä tunteita ja kokemuksia kolmelta analyyttisesti erilliseltä mutta tutkimukseni artikkeleissa toisiinsa kietoutuvalta kannalta: ilmiömielessä, metodisesti ja metodologisesti. Tarkastelen ensiksikin, miten ihmiset julkisesti osallistuessaan tuovat omaan henkilöhistoriaansa kytkeytyvät kokemukset, arvot, intressit ja tunteet osaksi toimintaansa. Toiseksi käsittelen tapoja, joilla julkista osallistumista on osatutkimuksissani tutkittu empiirisesti, puntaroiden, miten osallistumisen tunne- ja kokemusulottuvuus on tutkimuksissa läsnä ja niissä hyödynnetyin menetelmin tavoitettavissa. Kolmanneksi pohdin julkisesta osallistumisesta kiinnostuneen tutkimuksen omaa kokemuksellisuutta ja tutkijaa – itseäni – kokijana.Julkisella osallistumisella tarkoitan toimintaa, jossa ihmiset pyrkivät ottamaan osaa yhteisistä asioista käytyyn keskusteluun ja vaikuttamaan siten asioiden tilaan. Tältä osin tarkasteluni suhteutuu mediatutkimuksen kentällä runsaan kahden viime vuosikymmenen kuluessa käytyyn keskusteluun julkisuudesta. Johdanto-osiossa piirtyy esiin se, miten osatutkimukseni lähtevät liikkeelle journalismin ja julkisuuden tutkimuksesta ja miten tuoreimmissa osatutkimuksissa kysymykset tunteista ja affektista nousevat vähitellen verkkojulkisuuden tutkimisen kautta etualalle.En kohdenna huomiotani julkisen osallistumisen teknologia- ja mediavälitteisyyteen ja siinä viime vuosikymmeninä tapahtuneisiin muutoksiin, mutta teknologiset kehityskulut kutoutuvat mukaan osatutkimusteni kautta. Siinä missä ensimmäisen osatutkimukseni aikaan niin sanottu perinteinen media journalisteineen toimi julkisuuden pääasiallisena portinvartijana valikoiden, kenen ääni nousee kuuluville, internet ja sosiaalinen media ovat sittemmin mahdollistaneet ’kenelle tahansa’ pääsyn julkisuuteen. Tämä puolestaan on moninaistanut julkisuuden luonnetta. Samaan aikaan laitekehitys on johtanut tilanteeseen, jossa älypuhelimen taskusta kaivamalla pääsemme sen välityksellä ilmaisemaan näkemyksiämme tai vaikkapa jakamaan seuraamaamme tapahtumaa suorana lähetyksenä potentiaalisesti suurellekin yleisölle.Kokemuksellisuus on tutkimukseni johdanto-osiossa sateenvarjotermi, joka kokoaa alleen osatutkimuksissa tarkasteltuihin julkisen osallistumisen ilmentymiin sisältyvät tunteet ja kokemukset. Lisäksi kokemuksellisuus toimii johdannossa huomion kohdentavana metodologisena käsitteenä kahtalaisesti. Se tarjoaa yhtäältä kiinnepisteen osatutkimuksissa käytettyjen monien eri aineiston tuottamismenetelmien arvioinnille. Toisaalta kokemuksellisuudella on tutkijuuteen liittyvä itserefleksiivinen tehtävä tarkastellessani, miten tietoa tuotetaan laadullisessa empiirisessä tutkimuksessa ja millaiset tekijät muovaavat tiedon tuottamista erilaisissa tutkimustilanteissa. Pohdin erityisesti tutkijan ja tutkittavien välistä suhdetta sekä projektitutkimuksen tekemiseen, muun muassa tutkimusaineistoihin, liittyviä kysymyksiä.Osatutkimukseni toimivat väitöskirjan johdannossa aineistona julkisen osallistumisen kokemuksellisuuden ilmiötasoiselle tarkastelulle, metodiselle vertailulle ja tutkijaminän metodologiselle reflektiolle. Analysoin osatutkimuksia ja valotan niiden syntyprosesseja näistä kolmesta suunnasta johdannon pääluvuissa, joista kussakin vastaan yhteen seuraavista tutkimuskysymyksistä:- Millaisena julkisen osallistumisen kokemuksellisuus hahmottuu osatutkimusten pohjalta?- Mitä mahdollisuuksia ja ongelmia sisältyy osatutkimuksissa käytettyihin tutkimusmenetelmiin tarkasteltaessa ihmisten kokemuksia julkisesta osallistumisesta?- Millaisia ulottuvuuksia sisältyy tutkimuksen kokemuksellisuuteen erityisesti projektitutkimuksen kontekstissa?Asettamiini kysymyksiin ei ole poimittavissa suoraviivaisesti vastauksia osatutkimusteni tuloksista, vaan haen vastauksia ensinnäkin lukemalla artikkeleita tutkimuskysymysteni ohjaamana. Analysoin myös osatutkimusten tutkimusprosesseja yhtäältä nojautuen muihin kulloisestakin hankkeesta julkaistuihin teksteihin, kuten artikkeleihin, raportteihin ja konferenssipapereihin, toisaalta turvautuen omiin muistikuviini ja kokemuksiini kyseisistä hankkeista. Tukevoitan tätä osatutkimuksiin kohdistuvaa tarkastelua tukeutumalla aiempaan aihetta käsittelevään tutkimukseen. Koska pitkä ajallinen kaari on väitöstutkimuksessani vahvasti läsnä, viittaan aina mahdollisuuden avautuessa relevantteihin teoreettisiin ja tutkimuksellisiin keskusteluihin, jotka olivat ajankohtaisia osatutkimusten tekohetkellä.Väitöstyöni kokoaa yhteen kuusi osatutkimusta, jotka on julkaistu vertaisarvioituina artikkeleina tieteellisissä julkaisuissa aikavälillä 2005–2019. Osatutkimuksissa julkinen osallistuminen kytkeytyy osallisuuteen, jonka ymmärrän ihmisille syntyväksi kokemukseksi osallistumisen merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Osallisuus voi esimerkiksi olla julkilausuttua ja tunnustettua jäsenyyttä osallistumisprosesseihin tai yhtä lailla ihmisen kokemaa tunnetta osallisuudesta, kuulumisesta siihen joukkoon, jota asia koskee.Osatutkimuksissa on käytetty tutkimusaineistona toimijoiden kanssa tehtyjä teemahaastatteluja, verkon keskustelufoorumien keskusteluja, Suomi24-foorumin käyttäjille suunnattua kyselytutkimusta ja sen avovastauksia sekä tutkijana tehtyjä havaintoja osallistuvasta suunnittelusta. Julkinen osallistuminen puolestaan paikantuu erilaisiin mediaympäristöihin ja julkisiin tiloihin: tamperelaisten omakotialueiden asukasaktiiveille osallistumisen julkisina tiloina olivat omakotialueiden lisäksi paikalliset lehdet (osatutkimus 1); kahden paikkakunnan lukiolaiset hahmottivat 2010-luvun taitteessa julkista osallistumista paljolti valtamedian kautta, mutta rakensivat ilmastonmuutoskampanjaansa sosiaaliseen mediaan (osatutkimus 3). Erilaisten yhteiskunnallisten kysymysten parissa toimivat aktivistit puolestaan hahmottelivat toimintaansa suhteessa mediajulkisuuteen ja politiikan julkisuuteen (osatutkimus 4). Kolmessa artikkelissa tarkastelun kohteena taas ovat verkkokeskustelujen poliittisuus ja keskustelujen tuottamat kokemukset (osatutkimukset 2, 5–6).Osatutkimukseni havainnollistavat, että tunteet toimivat yksityisen ja julkisen, yksilön ja yhteiskunnan välissä piirtäen samalla niiden rajoja näkyviksi. Tunteet toimivat ensinnäkin kytköksenä yksityisen ja julkisen välillä, kun kansalaiskeskustelua yhteiskunnallisista kysymyksistä käydään tuomalla esiin omia arjen kokemuksia. Toiseksi tunteet ja kokemukset yhdistävät ihmisiä julkisissa keskusteluissa vertaisiksi ja saattavat heitä vuorovaikutukseen toistensa kanssa, mutta ne myös erottavat, piirtävät rajoja meidän ja muiden välille. Kolmanneksi tunteet rajaavat julkisen osallistumisen tilaa; ne tekevät näkyväksi niitä julkisen osallistumisen näyttämöitä, joilla tunteiden ilmaiseminen ei ole soveliasta, vaikka osallistujat tunteita kokisivatkin, ja toisaalta osoittavat niitä julkisen osallistumisen tiloja, joihin kokemukset ja tunteet mahtuvat mukaan.Kokemuksellisuus näyttäytyy osatutkimuksissa paitsi kokemuksina ja tunteina myös kokeneisuutena, karttuvana kompetenssina, jota ihmisille syntyy julkisen osallistumisen myötä. Kokemukset osallisuudesta ja osallistumisesta eivät katoa kulloisenkin julkisen osallistumisen ja siihen liittyvien vuorovaikutustilanteiden ja toiminnan päätyttyä, vaan ne merkityksellistyvät osallistujien mielissä, lisäävät heidän ymmärrystään ja suuntaavat siten heidän tulevaa toimintaansa.Arvioitaessa osatutkimuksissani aineiston tuottamiseen hyödynnettyjä laadullisia tutkimusmetodeja, kuten teemahaastatteluja ja internetkyselyn avokysymyksiä, niiden voi todeta mahdollistaneen sen, että ihmiset pääsivät itse sanallistamaan kokemuksiaan ja tunteitaan julkisesta osallistumisesta. Anonyymit verkkokeskustelut puolestaan ovat julkisen osallistumisen kokemuksellisuutta tutkittaessa kiinnostava aineisto paitsi affektiivisuutensa vuoksi myös siksi, että niissä rajat yksityisen ja julkisen sekä henkilökohtaisen ja poliittisen välillä ovat jatkuvassa liikkeessä. Vaikka keskustelut verkkofoorumeilla, joihin osallistutaan nimimerkillä ja joita pääsee lukemaan kuka tahansa, ovat periaatteessa julkisia, niiden käyttöön tutkimusaineistona sisältyy samalla eettisiä kysymyksiä, jotka tutkijan on otettava huomioon. Näin on muun muassa siksi, että keskustelujen periaatteellisesta avoimuudesta ja julkisuudesta huolimatta niissä syntyy toisinaan kokemus yhteisöllisyydestä ja näkemysten intiimistä jakamisesta pienessä piirissä, vertaisten kesken. Osallistuvan suunnittelun menetelmään pohjaavan tutkimusprosessin reflektointi taas nosti esiin tarpeen määritellä täsmällisesti, mitä osallistumisella tutkimuksen yhteydessä kulloinkin tarkoitetaan, sekä haastoi problematisoimaan lähtökohdan, jossa osallistuminen otetaan annettuna tai nähdään se itsestään selvästi myönteisenä asiana, kuten osallistamaan pyrkivissä tutkimushankkeissa usein tehdään.Tutkimuksen kokemuksellisuutta ja tutkijaa itseään kokijana pohdin johdanto-osiossa muun muassa akateemisen yhteiskirjoittamisen näkökulmasta, reflektoimalla toisen mediatutkijan kanssa kirjoitettuja osatutkimusartikkeleita. Tarkasteltaessa tutkimuksen kokemuksellisuutta etenkin projektitutkimuksen kontekstissa, jossa osatutkimukseni ovat kahta ensimmäistä lukuun ottamatta syntyneet, on tärkeää nostaa näkyviin ja kriittisesti keskusteltavaksi myös tutkimuksen tekemisen eri tasoiset realiteetit ja reunaehdot. Omaa tutkijan kokemustani ovat rakentaneet ja muokanneet esimerkiksi toisten tekemät tutkimussuunnitelmat ja keräämät aineistot sekä kiivaassa tahdissa projektista toiseen siirtyminen ja samanaikainen tasapainottelu yliopistouudistuksen jälkeisen yliopistomaailman odotusten keskellä. Tutkijan onkin mielestäni tärkeää paitsi tunnistaa itserefleksiivisesti olevansa aina osa tutkimustaan myös politisoida oma tutkijuutensa osana yhteiskunnan ja yliopistopolitiikan rakenteita ja niitä jäsentävää vallankäyttöä.

M3 - Väitöskirja

SN - 978-952-03-3217-4

T3 - Tampere University Dissertations - Tampereen yliopiston väitöskirjat

BT - Julkista osallistumista - ja sen tutkimista - kokemassa

PB - Tampere University

CY - Tampere

ER -