Abstract
Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen kasvihuonepäästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon ja saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2045 mennessä. Logistiikan digitalisaatiolla ja päästöraportoinnin kehittämisellä voidaan edistää päästövähennyksiä.
Tässä hankkeessa selvitettiin monipuolisten tutkimusmenetelmien avulla nykytila ja tarpeet logistiikan kasvihuonekaasupäästötietojen keräämiselle, saatavuudelle ja hyödyntämiselle Suomessa kansainvälistä toimintakenttää unohtamatta. Hankkeessa muodostettiin näkemys siitä, mitä toimia logistiikan päästöraportoinnin kehittämiseksi yrityksiltä ja viranomaisilta edellytetään, ja miten yrityksiä voidaan tukea logistiikan päästötietojen hyödyntämisessä ja logistiikan päästöraportoinnin jalkauttamisessa. Hankkeen tuloksena esitetään suositukset logistiikan päästöraportoinnin kehittämiseksi.
Tutkimuksen perusteella logistiikan päästöraportointi jakaa vielä toimijoita, mutta kiinnostus päästöraportointia kohtaan on kasvanut. Yritykset ovat päästöraportoinnin kehittämisessä eri vaiheissa, raportointikäytänteet ovat vaihtelevia ja kerätyn päästötiedon jalostaminen tuottaa haasteita. Esimerkiksi datan ja tiedon vertailtavuus ja osaamisen ja resurssien puute koettiin merkittäviksi haasteiksi. Päästötiedon arvon nähtiin kasvavan tulevaisuudessa ja ideaalinen päästöraportointi olisi reaaliaikaista, luotettavaa ja yhteismitallista.
Tässä hankkeessa selvitettiin monipuolisten tutkimusmenetelmien avulla nykytila ja tarpeet logistiikan kasvihuonekaasupäästötietojen keräämiselle, saatavuudelle ja hyödyntämiselle Suomessa kansainvälistä toimintakenttää unohtamatta. Hankkeessa muodostettiin näkemys siitä, mitä toimia logistiikan päästöraportoinnin kehittämiseksi yrityksiltä ja viranomaisilta edellytetään, ja miten yrityksiä voidaan tukea logistiikan päästötietojen hyödyntämisessä ja logistiikan päästöraportoinnin jalkauttamisessa. Hankkeen tuloksena esitetään suositukset logistiikan päästöraportoinnin kehittämiseksi.
Tutkimuksen perusteella logistiikan päästöraportointi jakaa vielä toimijoita, mutta kiinnostus päästöraportointia kohtaan on kasvanut. Yritykset ovat päästöraportoinnin kehittämisessä eri vaiheissa, raportointikäytänteet ovat vaihtelevia ja kerätyn päästötiedon jalostaminen tuottaa haasteita. Esimerkiksi datan ja tiedon vertailtavuus ja osaamisen ja resurssien puute koettiin merkittäviksi haasteiksi. Päästötiedon arvon nähtiin kasvavan tulevaisuudessa ja ideaalinen päästöraportointi olisi reaaliaikaista, luotettavaa ja yhteismitallista.
Original language | Finnish |
---|---|
Publisher | Valtioneuvoston kanslia |
Number of pages | 95 |
ISBN (Electronic) | 978-952-383-498-9 |
Publication status | Published - 2024 |
Publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
Name | Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja |
---|---|
No. | 2024:1 |
ISSN (Electronic) | 2342-6799 |