Abstract
Suomenlinna on UNESCO:n maailmanperintökohde ja erityisen oikeudellisen sääntelyn ja suojelun kohde. Samalla se on Helsingin kaupunginosa, matkailukohde sekä monien koti ja työpaikka. Muutama vuosi sitten käytiin keskustelua pääsymaksun asettamisesta Suomenlinnaan. Tässä artikkelissa pääsymaksua pidetään kiistanalaisena kysymyksenä. Pääsymaksua koskevaa keskustelua analysoidaan Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n oikeuttamisteoriaa soveltaen. Lisäksi keskustelua täydennetään perusoikeusargumentaatiolla sääntelyteoreettisista lähtökohdista.
Johtopäätöksenä esitetään, että pääsymaksua ei voida pitää oikeutettuna yhteiskunnallisesta eikä perusoikeudellisesta näkökulmasta. Suomenlinnasta ei saa muovattua markkinoiden ja maineen maailmaan istuvaa klubihyödykettä. Pääsymaksua ei voida pitää hyvänä sääntelykeinona, sillä se heikentää yhdenvertaisuutta. Myös perusoikeuksien muodostama kokonaisuus ja jokamiehenoikeudet hylkivät pääsymaksuajatusta.
Johtopäätöksenä esitetään, että pääsymaksua ei voida pitää oikeutettuna yhteiskunnallisesta eikä perusoikeudellisesta näkökulmasta. Suomenlinnasta ei saa muovattua markkinoiden ja maineen maailmaan istuvaa klubihyödykettä. Pääsymaksua ei voida pitää hyvänä sääntelykeinona, sillä se heikentää yhdenvertaisuutta. Myös perusoikeuksien muodostama kokonaisuus ja jokamiehenoikeudet hylkivät pääsymaksuajatusta.
Original language | Finnish |
---|---|
Pages (from-to) | 55–77 |
Journal | OIKEUS |
Volume | 50 |
Issue number | 1 |
Publication status | Published - Mar 2021 |
Publication type | A1 Journal article-refereed |
Publication forum classification
- Publication forum level 2