Abstract
Opettajankoulutus ei kaikilta osin vastaa sitä todellisuutta, jonka vastavalmistunut opettaja kohtaa työelämään astuessaan. Ensimmäiset työvuodet voivat olla haastavia ja niiden aikaisten kokemusten
on nähty merkittävästi vaikuttavan työhyvinvointiin, työuran kestoon, ammatilliseen kehittymiseen ja jopa ammatissa pysymiseen. On puhuttu jopa opettajan työuran merkittävimmästä vaiheesta. (mm. Tynjälä & Heikkinen 2011; Zuljan & Pozarnik 2014; McCormac & Thomas 2003.) Mentorointi
nähdään merkittävänä tukena nuoren opettajan työuran alussa, ja TALIS 2018 -tutkimuksen mukaan vain viidellä prosentilla opettajista on mentori. Tampereen yliopisto aloitti perusopetuksen opettajille suunnatun mentorikoulutuksen syksyllä 2020. Koulutuksen tavoitteena on tarjota tukea työuran alussa oleville opettajille yhteistyössä työnantajan kanssa ja jalkauttaa mentoritoiminta
osaksi perusopetuksen arkea.
Tutkimme, miksi mentorikoulutusta on tarpeellista järjestää siihen osallistuneiden mentorien näkökulmasta. Koulutetut mentorit kokivat, että nuoret opettajat tarvitsevat tukea työuransa alussa. Tukea tarvittiin työn rajaamiseen, opettajaidentiteetin rakentamiseen ja käytännön asioihin. Mentorit halusivat mentoroinnin kautta siirtää koulun hiljaista tietoa ja luoda koulukulttuuria, jossa saa olla oma itsensä vahvuuksineen ja heikkouksineen, sekä tehdä työtä kokonaisvaltaisesti itsenään. Mentoriksi lähtemiseen kannusti itse saatu ‒ tai ei saatu ‒ merkityksellinen tuki työuran alussa, omasta varhaisten työvuosien työuupumuksesta selviytyminen, sekä kokemus, että itsellä on halu ja osaaminen tukea työuransa alussa olevaa opettajaa. Aiomme
jatkossa selvittää, miten hyväksi ja tarpeelliseksi nähty mentoritoiminta jalkautetaan osaksi perusopetuksen arkea.
on nähty merkittävästi vaikuttavan työhyvinvointiin, työuran kestoon, ammatilliseen kehittymiseen ja jopa ammatissa pysymiseen. On puhuttu jopa opettajan työuran merkittävimmästä vaiheesta. (mm. Tynjälä & Heikkinen 2011; Zuljan & Pozarnik 2014; McCormac & Thomas 2003.) Mentorointi
nähdään merkittävänä tukena nuoren opettajan työuran alussa, ja TALIS 2018 -tutkimuksen mukaan vain viidellä prosentilla opettajista on mentori. Tampereen yliopisto aloitti perusopetuksen opettajille suunnatun mentorikoulutuksen syksyllä 2020. Koulutuksen tavoitteena on tarjota tukea työuran alussa oleville opettajille yhteistyössä työnantajan kanssa ja jalkauttaa mentoritoiminta
osaksi perusopetuksen arkea.
Tutkimme, miksi mentorikoulutusta on tarpeellista järjestää siihen osallistuneiden mentorien näkökulmasta. Koulutetut mentorit kokivat, että nuoret opettajat tarvitsevat tukea työuransa alussa. Tukea tarvittiin työn rajaamiseen, opettajaidentiteetin rakentamiseen ja käytännön asioihin. Mentorit halusivat mentoroinnin kautta siirtää koulun hiljaista tietoa ja luoda koulukulttuuria, jossa saa olla oma itsensä vahvuuksineen ja heikkouksineen, sekä tehdä työtä kokonaisvaltaisesti itsenään. Mentoriksi lähtemiseen kannusti itse saatu ‒ tai ei saatu ‒ merkityksellinen tuki työuran alussa, omasta varhaisten työvuosien työuupumuksesta selviytyminen, sekä kokemus, että itsellä on halu ja osaaminen tukea työuransa alussa olevaa opettajaa. Aiomme
jatkossa selvittää, miten hyväksi ja tarpeelliseksi nähty mentoritoiminta jalkautetaan osaksi perusopetuksen arkea.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Pages | 185-186 |
| Publication status | Published - 2021 |
| Publication type | Not Eligible |
| Event | Kasvatustieteen päivät 2021: Oppiva ja hyvinvoiva yksilö ja yhteisö - University of Jyväskylä Duration: 25 Nov 2021 → 26 Nov 2021 |
Conference
| Conference | Kasvatustieteen päivät 2021 |
|---|---|
| Period | 25/11/21 → 26/11/21 |