Osaamisperustaisuuden arviointia tentillä

Veli-Pekka Pyrhönen

Osaamisperustaisuuden arviointia tentillä

Research output: Other conference contribution › Abstract › Professional

Abstract

Original language	Finnish
Pages	93
Number of pages	1
Publication status	Published - 16 Aug 2018
Publication type	Not Eligible
Event	Peda-forum-päivät 2018 - Turun Yliopisto, Turku, Finland Duration: 15 Aug 2018 → 16 Aug 2018 https://pedaforum2018.fi/

Conference

Conference	Peda-forum-päivät 2018
Country/Territory	Finland
City	Turku
Period	15/08/18 → 16/08/18
Internet address	https://pedaforum2018.fi/

ASJC Scopus subject areas

Education

Access to Document

http://web.abo.fi/lc/pedaforum2018/abstracts.pdf

Cite this

@conference{ab37be89b5b2407a9903b2b9f0fdb701,

title = "Osaamisperustaisuuden arviointia tentill{\"a}",

abstract = "Yliopistot ja korkeakoulut ovat siirtym{\"a}ss{\"a} osaamisperustaiseen opetukseen ja opetussuunnitelma¬ty{\"o}h{\"o}n, joiden kulmakivin{\"a} ovat osaamistavoitteet, arviointi sek{\"a} sis{\"a}ll{\"o}t ja opetusmenetelm{\"a}t. Kyseisiss{\"a} kulmakivitermeiss{\"a} ei sin{\"a}ns{\"a} ole mit{\"a}{\"a}n sellaista uutta, joka ei jo jollain tavalla sis{\"a}lly yliopistojen ja korkeakoulujen p{\"a}ivitt{\"a}iseen opetusty{\"o}h{\"o}n. Uutta osaamisperustaisuuskeskusteluihin sen sijaan luo osaamisperustaisuuden tavoitteet ja tavoitteiden luomat merkitykset opetukseen ja opetussuunnitelmaty{\"o}h{\"o}n. Yksi tapa tarkastella osaamisperustaisuutta ja sen tavoitteita on opiskelijal{\"a}ht{\"o}isyys. Silloin osaamis¬perustaisuus voidaan n{\"a}hd{\"a} yliopistoissa ja korkeakouluissa tapahtuvana tavoitteellisena toimintana, jonka keskeisin p{\"a}{\"a}m{\"a}{\"a}r{\"a} on auttaa opiskelijaa tunnistamaan opintojen aikana syntyv{\"a}t koulutusala¬kohtaiset tiedot ja taidot sek{\"a} yleiset ty{\"o}el{\"a}m{\"a}taidot (Murtonen, 2017). T{\"a}ll{\"o}in osaamisperustaisuus edellytt{\"a}{\"a}, ett{\"a} 1) opettajat pystyv{\"a}t kertomaan, mit{\"a} opiskelijat valmistuttuaan osaavat ja 2) opiskelijat osaavat kertoa, mit{\"a} osaavat yksitt{\"a}isten opintojaksojen j{\"a}lkeen ja mit{\"a} valmistuttuaan (Haihu, 2014). Mik{\"a}li opettajat eiv{\"a}t kykene t{\"a}llaiseen sanoitukseen, niin ei voitane olettaa, ett{\"a} opiskelijatkaan siihen pystyv{\"a}t. Lis{\"a}ksi sanoitusty{\"o}ss{\"a} pit{\"a}isi huomioida ty{\"o}el{\"a}m{\"a}n vaatimuksia ja toiveita, jolloin yliopistoissa ja korkeakouluissa t{\"a}ytyy tunnistaa ty{\"o}el{\"a}m{\"a}n vastavalmistuneihin kohdistamia odotuksia. On mielenkiintoista n{\"a}hd{\"a}, mink{\"a}laisia sanoituksia ja sanoitusmuotoja yliopistoissa ja korkeakouluissa l{\"a}hitulevaisuudessa syntyy. T{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} monessa yliopistossa ja korkeakoulussa tehd{\"a}{\"a}n opetuskokeiluja, jotka liittyv{\"a}t esimerkiksi oppimisymp{\"a}rist{\"o}ihin, opintojaksojen vaihtoehtoisiin toteutusmuotoihin ja uusiin opetusmenetelmiin perinteiseen luokkahuonety{\"o}skentelyyn verrattuna. Yleens{\"a} kokeilujen tavoitteena on lis{\"a}t{\"a} koulutuksen ty{\"o}el{\"a}m{\"a}l{\"a}ht{\"o}isyytt{\"a}, mik{\"a} tukee osaamisperustaisuusajattelua. Toisinaan vaikuttaa kuitenkin silt{\"a}, ett{\"a} osaamisperustaisuuteen liittyv{\"a} arviointity{\"o} on j{\"a}{\"a}nyt v{\"a}hemm{\"a}lle huomiolle. Arviointi on kuitenkin yksi keskeinen kulmakivi kaikessa opetuksessa ja opetuksen suunnittelussa. Lis{\"a}ksi arvioinnin tiedet{\"a}{\"a}n ohjaavan opiskelijoiden p{\"a}ivitt{\"a}ist{\"a} opiskeluty{\"o}t{\"a}.Tampereen teknillisen yliopiston Automaatio ja hydrauliikan laboratorion kandidaatinvaiheen opintojaksolle ASE-2411 Johdatus systeemien hallintaan pyrittiin laatimaan osaamisperustaisuutta tukevia v{\"a}likokeita ja tenttej{\"a}. Opintojakso on sellainen, ett{\"a} se vaatii opiskelijoilta muun muassa kyky{\"a} soveltavaan ajatteluun ep{\"a}selviss{\"a} tilanteissa. Siksi ulkoa opettelu ja p{\"a}ntt{\"a}{\"a}minen eiv{\"a}t tyypillisesti tuota toivottuja oppimistuloksia. N{\"a}in ollen opintojakson kaikissa v{\"a}likokeissa ja tenteiss{\"a} sai ja saa jatkossakin vapaasti k{\"a}ytt{\"a}{\"a} kirjallista materiaalia, omia muistiinpanoja ja mit{\"a} tahansa laskinta. Kurssilla my{\"o}s tuettiin opiskelijoiden metakognitiivisia taitoja, mill{\"a} haluttiin parantaa opiskelijoiden opiskelustrategioita ja -tekniikoita erilaisissa oppimistilanteissa sek{\"a} sujuvoittaa opiskelua.V{\"a}likokeet ja tentit laadittiin siten, ett{\"a} uusien asioiden oppiminen mahdollistui my{\"o}s koetilanteissa. Merkitt{\"a}v{\"a} osa koeteht{\"a}vist{\"a} liittyi teollisuudessa usein esiintyviin k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n sovelluksiin, joiden toiminnan ymm{\"a}rt{\"a}miseen ja toiminnan hallintaan tarvitaan kurssilla opittavia tieteellisi{\"a} menetelmi{\"a} ja ajattelutapoja. T{\"a}ll{\"a} tavoin pystyttiin nivelt{\"a}m{\"a}{\"a}n kurssin aikana kehittyvi{\"a} abstrakteja ajattelutapoja ja tieteellisi{\"a} menetelmi{\"a} ty{\"o}el{\"a}m{\"a}l{\"a}ht{\"o}iseen kontekstiin. Toisaalta koeteht{\"a}vien teht{\"a}v{\"a}nannot saattoivat johdattaa opiskelijan t{\"a}ysin vieraalle sovellusalueelle, mill{\"a} haluttiin testata opiskelijoiden kyky{\"a} toimia uudessa, haastavassa ja ep{\"a}selv{\"a}ss{\"a} tilanteessa. T{\"a}llaiset kuuluvat oppiaineen keskeisiin osaamistavoitteisiin, joilla halutaan parantaa opiskelijoiden valmiutta kohdata haasteita sek{\"a} tulevissa opinnoissa ett{\"a} ty{\"o}el{\"a}m{\"a}ss{\"a}. ",

keywords = "osaamisperustaisuus, opiskelijal{\"a}ht{\"o}isyys, arviointi, tentti",

author = "Veli-Pekka Pyrh{\"o}nen",

year = "2018",

month = aug,

day = "16",

language = "Suomi",

pages = "93",

note = "Peda-forum-p{\"a}iv{\"a}t 2018 ; Conference date: 15-08-2018 Through 16-08-2018",

url = "https://pedaforum2018.fi/",

}

TY - CONF

T1 - Osaamisperustaisuuden arviointia tentillä

AU - Pyrhönen, Veli-Pekka

PY - 2018/8/16

Y1 - 2018/8/16

N2 - Yliopistot ja korkeakoulut ovat siirtymässä osaamisperustaiseen opetukseen ja opetussuunnitelma¬työhön, joiden kulmakivinä ovat osaamistavoitteet, arviointi sekä sisällöt ja opetusmenetelmät. Kyseisissä kulmakivitermeissä ei sinänsä ole mitään sellaista uutta, joka ei jo jollain tavalla sisälly yliopistojen ja korkeakoulujen päivittäiseen opetustyöhön. Uutta osaamisperustaisuuskeskusteluihin sen sijaan luo osaamisperustaisuuden tavoitteet ja tavoitteiden luomat merkitykset opetukseen ja opetussuunnitelmatyöhön. Yksi tapa tarkastella osaamisperustaisuutta ja sen tavoitteita on opiskelijalähtöisyys. Silloin osaamis¬perustaisuus voidaan nähdä yliopistoissa ja korkeakouluissa tapahtuvana tavoitteellisena toimintana, jonka keskeisin päämäärä on auttaa opiskelijaa tunnistamaan opintojen aikana syntyvät koulutusala¬kohtaiset tiedot ja taidot sekä yleiset työelämätaidot (Murtonen, 2017). Tällöin osaamisperustaisuus edellyttää, että 1) opettajat pystyvät kertomaan, mitä opiskelijat valmistuttuaan osaavat ja 2) opiskelijat osaavat kertoa, mitä osaavat yksittäisten opintojaksojen jälkeen ja mitä valmistuttuaan (Haihu, 2014). Mikäli opettajat eivät kykene tällaiseen sanoitukseen, niin ei voitane olettaa, että opiskelijatkaan siihen pystyvät. Lisäksi sanoitustyössä pitäisi huomioida työelämän vaatimuksia ja toiveita, jolloin yliopistoissa ja korkeakouluissa täytyy tunnistaa työelämän vastavalmistuneihin kohdistamia odotuksia. On mielenkiintoista nähdä, minkälaisia sanoituksia ja sanoitusmuotoja yliopistoissa ja korkeakouluissa lähitulevaisuudessa syntyy. Tällä hetkellä monessa yliopistossa ja korkeakoulussa tehdään opetuskokeiluja, jotka liittyvät esimerkiksi oppimisympäristöihin, opintojaksojen vaihtoehtoisiin toteutusmuotoihin ja uusiin opetusmenetelmiin perinteiseen luokkahuonetyöskentelyyn verrattuna. Yleensä kokeilujen tavoitteena on lisätä koulutuksen työelämälähtöisyyttä, mikä tukee osaamisperustaisuusajattelua. Toisinaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että osaamisperustaisuuteen liittyvä arviointityö on jäänyt vähemmälle huomiolle. Arviointi on kuitenkin yksi keskeinen kulmakivi kaikessa opetuksessa ja opetuksen suunnittelussa. Lisäksi arvioinnin tiedetään ohjaavan opiskelijoiden päivittäistä opiskelutyötä.Tampereen teknillisen yliopiston Automaatio ja hydrauliikan laboratorion kandidaatinvaiheen opintojaksolle ASE-2411 Johdatus systeemien hallintaan pyrittiin laatimaan osaamisperustaisuutta tukevia välikokeita ja tenttejä. Opintojakso on sellainen, että se vaatii opiskelijoilta muun muassa kykyä soveltavaan ajatteluun epäselvissä tilanteissa. Siksi ulkoa opettelu ja pänttääminen eivät tyypillisesti tuota toivottuja oppimistuloksia. Näin ollen opintojakson kaikissa välikokeissa ja tenteissä sai ja saa jatkossakin vapaasti käyttää kirjallista materiaalia, omia muistiinpanoja ja mitä tahansa laskinta. Kurssilla myös tuettiin opiskelijoiden metakognitiivisia taitoja, millä haluttiin parantaa opiskelijoiden opiskelustrategioita ja -tekniikoita erilaisissa oppimistilanteissa sekä sujuvoittaa opiskelua.Välikokeet ja tentit laadittiin siten, että uusien asioiden oppiminen mahdollistui myös koetilanteissa. Merkittävä osa koetehtävistä liittyi teollisuudessa usein esiintyviin käytännön sovelluksiin, joiden toiminnan ymmärtämiseen ja toiminnan hallintaan tarvitaan kurssilla opittavia tieteellisiä menetelmiä ja ajattelutapoja. Tällä tavoin pystyttiin niveltämään kurssin aikana kehittyviä abstrakteja ajattelutapoja ja tieteellisiä menetelmiä työelämälähtöiseen kontekstiin. Toisaalta koetehtävien tehtävänannot saattoivat johdattaa opiskelijan täysin vieraalle sovellusalueelle, millä haluttiin testata opiskelijoiden kykyä toimia uudessa, haastavassa ja epäselvässä tilanteessa. Tällaiset kuuluvat oppiaineen keskeisiin osaamistavoitteisiin, joilla halutaan parantaa opiskelijoiden valmiutta kohdata haasteita sekä tulevissa opinnoissa että työelämässä.

AB - Yliopistot ja korkeakoulut ovat siirtymässä osaamisperustaiseen opetukseen ja opetussuunnitelma¬työhön, joiden kulmakivinä ovat osaamistavoitteet, arviointi sekä sisällöt ja opetusmenetelmät. Kyseisissä kulmakivitermeissä ei sinänsä ole mitään sellaista uutta, joka ei jo jollain tavalla sisälly yliopistojen ja korkeakoulujen päivittäiseen opetustyöhön. Uutta osaamisperustaisuuskeskusteluihin sen sijaan luo osaamisperustaisuuden tavoitteet ja tavoitteiden luomat merkitykset opetukseen ja opetussuunnitelmatyöhön. Yksi tapa tarkastella osaamisperustaisuutta ja sen tavoitteita on opiskelijalähtöisyys. Silloin osaamis¬perustaisuus voidaan nähdä yliopistoissa ja korkeakouluissa tapahtuvana tavoitteellisena toimintana, jonka keskeisin päämäärä on auttaa opiskelijaa tunnistamaan opintojen aikana syntyvät koulutusala¬kohtaiset tiedot ja taidot sekä yleiset työelämätaidot (Murtonen, 2017). Tällöin osaamisperustaisuus edellyttää, että 1) opettajat pystyvät kertomaan, mitä opiskelijat valmistuttuaan osaavat ja 2) opiskelijat osaavat kertoa, mitä osaavat yksittäisten opintojaksojen jälkeen ja mitä valmistuttuaan (Haihu, 2014). Mikäli opettajat eivät kykene tällaiseen sanoitukseen, niin ei voitane olettaa, että opiskelijatkaan siihen pystyvät. Lisäksi sanoitustyössä pitäisi huomioida työelämän vaatimuksia ja toiveita, jolloin yliopistoissa ja korkeakouluissa täytyy tunnistaa työelämän vastavalmistuneihin kohdistamia odotuksia. On mielenkiintoista nähdä, minkälaisia sanoituksia ja sanoitusmuotoja yliopistoissa ja korkeakouluissa lähitulevaisuudessa syntyy. Tällä hetkellä monessa yliopistossa ja korkeakoulussa tehdään opetuskokeiluja, jotka liittyvät esimerkiksi oppimisympäristöihin, opintojaksojen vaihtoehtoisiin toteutusmuotoihin ja uusiin opetusmenetelmiin perinteiseen luokkahuonetyöskentelyyn verrattuna. Yleensä kokeilujen tavoitteena on lisätä koulutuksen työelämälähtöisyyttä, mikä tukee osaamisperustaisuusajattelua. Toisinaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että osaamisperustaisuuteen liittyvä arviointityö on jäänyt vähemmälle huomiolle. Arviointi on kuitenkin yksi keskeinen kulmakivi kaikessa opetuksessa ja opetuksen suunnittelussa. Lisäksi arvioinnin tiedetään ohjaavan opiskelijoiden päivittäistä opiskelutyötä.Tampereen teknillisen yliopiston Automaatio ja hydrauliikan laboratorion kandidaatinvaiheen opintojaksolle ASE-2411 Johdatus systeemien hallintaan pyrittiin laatimaan osaamisperustaisuutta tukevia välikokeita ja tenttejä. Opintojakso on sellainen, että se vaatii opiskelijoilta muun muassa kykyä soveltavaan ajatteluun epäselvissä tilanteissa. Siksi ulkoa opettelu ja pänttääminen eivät tyypillisesti tuota toivottuja oppimistuloksia. Näin ollen opintojakson kaikissa välikokeissa ja tenteissä sai ja saa jatkossakin vapaasti käyttää kirjallista materiaalia, omia muistiinpanoja ja mitä tahansa laskinta. Kurssilla myös tuettiin opiskelijoiden metakognitiivisia taitoja, millä haluttiin parantaa opiskelijoiden opiskelustrategioita ja -tekniikoita erilaisissa oppimistilanteissa sekä sujuvoittaa opiskelua.Välikokeet ja tentit laadittiin siten, että uusien asioiden oppiminen mahdollistui myös koetilanteissa. Merkittävä osa koetehtävistä liittyi teollisuudessa usein esiintyviin käytännön sovelluksiin, joiden toiminnan ymmärtämiseen ja toiminnan hallintaan tarvitaan kurssilla opittavia tieteellisiä menetelmiä ja ajattelutapoja. Tällä tavoin pystyttiin niveltämään kurssin aikana kehittyviä abstrakteja ajattelutapoja ja tieteellisiä menetelmiä työelämälähtöiseen kontekstiin. Toisaalta koetehtävien tehtävänannot saattoivat johdattaa opiskelijan täysin vieraalle sovellusalueelle, millä haluttiin testata opiskelijoiden kykyä toimia uudessa, haastavassa ja epäselvässä tilanteessa. Tällaiset kuuluvat oppiaineen keskeisiin osaamistavoitteisiin, joilla halutaan parantaa opiskelijoiden valmiutta kohdata haasteita sekä tulevissa opinnoissa että työelämässä.

KW - osaamisperustaisuus

KW - opiskelijalähtöisyys

KW - arviointi

KW - tentti

M3 - Abstrakti

SP - 93

T2 - Peda-forum-päivät 2018

Y2 - 15 August 2018 through 16 August 2018

ER -