TY - BOOK
T1 - Paikka, päivänkulku ja kohtaaminen
T2 - Korkeakoulutettujen arki työmarkkinamarginaalissa
AU - Lind, Sami
PY - 2022
Y1 - 2022
N2 - Työelämän ja työmarkkinoiden muutokset ovat nousseet puheenaiheeksi yhteiskunnallisessa keskustelussa etenkin 1990-luvulta alkaen. Muutokset ovat johtaneet esimerkiksi työn epävarmuuden lisääntymiseen muun muassa korkeakoulutuksen aloilla. Vaikka koulutus tilastollisesti onkin kannattavaa, yksilöiden kohdalla työmarkkinoille pääsy voi olla haasteellista. Moni korkeakoulutettu elääkin arkeaan työmarkkinamarginaalissa.Väitöskirjassani tarkastelen työmarkkinamarginaalissa olevien korkeakoulutettujen päivänkulkua, arjen kokemuksia paikoista sekä kohtaamisia. Lähtökohtanani on paikan käsitteen kautta määrittyvä arjen elämänpiiri, jolla tarkoitan sitä maantieteellistä ja sosiaalista arjen paikkojen kokonaisuutta, jossa yksilöt arkeaan elävät. Tarkoitan paikalla sijaintia, joka muodostuu materiaalisista ja sosiaalisista puitteista sekä paikkatunteesta eli yksilön käsityksestä paikasta.Väitöskirjani tutkimuskysymykset ovat:1. Miten työmarkkinamarginaalissa olevien korkeakoulutettujen arki ilmenee heidän kertomuksissaan paikoista ja elämänpiiristä?2. Millaisissa päivänkuluissa korkeakoulutettujen työmarkkinamarginaalissa koettu arki muodostuu?3. Miten kohtaamiset rakentavat työmarkkinamarginaalissa olevien korkeakoulutettujen arkea?Tutkimukseen osallistui kaksitoista korkeakoulutettua, jotka olivat työttömiä työnhakijoita, työvoimakoulutuksessa olevia tai muuten työvoiman ulkopuolella olevia, mutta työkykyisiä. Aineisto koostuu kerronnallisista teemahaastatteluista, paikkatunnekartoista ja niihin liittyvistä haastatteluista sekä liikkuvista valokuvaushaastatteluista.Korkeakoulutettujen arki työmarkkinamarginaalissa on osittain samoissa paikoissa elettyä kuin työssäkäyvienkin arki. Koti arjen keskiössä on erityinen ja ristiriitainen kaikkien tunteiden paikka. Se koetaan sekä sisäänsä sulkevana vankilana että mielekkäänä turvapaikkana. Kodin arki on asukkaiden välistä merkitysten jakamista ja niistä neuvottelua. Yleisesti ottaen työmarkkinamarginaalissa paikkoihin liittyy jonkin verran pelkoa niiden menettämisestä. Erona työssäkäyvien arkeen on joustavuus paikkoihin menemisen ja niissä olemisen aikatauluissa sekä työllisyyspolitiikan paikkojen korostuminen.Päivänkulku muodostuu siirtymistä, vaiheista, rytmeistä ja tempoista. Päivänkulku jäsentyy kolmen moodin kautta: rytmitettyyn päivään, ”arjen temppurataan” ja ”mañana-meininkiin”. Rytmitetyssä päivässä asiat sujuvat tahdotusti ja ideaalisti. Tällöin noudatetaan usein työn rytmejä. ”Arjen temppuradassa” päivänkulun vaiheet monimutkaistavat rytmiä tai/ja kiihdyttävät tempoa siirtymissä. ”Mañana-meiningissä” päivänkulun siirtymät katoavat, vaiheet puuroutuvat ja tempo saattaa hidastua. Kohtaamisia tarkastelen kolmen kohtaamismuodon kautta. Nämä ovat yhteyteen liittyvät kohtaamiset, yhteyttä etsivät kohtaamiset ja yhteyttä vaille jäävät kohtaamiset. Yhteyteen liittyvä kohtaaminen tarkoittaa sujuvaa ja arjessa käsilläolevana syventyvää kohtaamista. Yhteyttä etsivä kohtaaminen on ei-käsilläolevaa kohtaamista, jossa yhteys kyllä syntyy, mutta se muodostuu vasta tilanteen tunnustelun kautta. Yhteyttä vaille jäävässä kohtaamisessa yhteyttä ei synny ja vuorovaikutuksen tai kiinnittymisen puute tulee ilmi.Väitöskirjani osoittaa, että työmarkkinamarginaalissa oleminen näkyy sitä selvemmin, mitä enemmän työelämän käytännöt määrittävät arkea. Samoin paikat tulevat tiedostetuiksi arjessa erityisesti silloin, kun paikkatunnetta rakennetaan sosiaalisissa suhteissa ja toiminnassa. Väitän, että kokemuksilla paikoista on vaikutuksia käytäntöihin, jotka muokkaavat arjen elämänpiiriä. Sosio-tilallista arkea elettäessä rakentuu myös työmarkkinamarginaalissa olevan suhde työmarkkinoihin. Tästä syystä työmarkkinamarginaalin ja työmarkkinoiden rajalla tapahtuvat kohtaamiset ovat olleet tutkimukseni näkökulmasta analyyttisesti tärkeitä. Etenkin korkeakoulutettujen osalta työmarkkinamarginaalissa olevien arjen paikkojen kokemiseen, päivänkulun rakentumiseen sekä kohtaamisiin tulisi kiinnittää jatkotutkimuksissa lisää huomiota työllisyydenhoidon ja työvoimapalveluiden käynnissä olevissa uudistuksissa ja toiminnan kehittämisessä.
AB - Työelämän ja työmarkkinoiden muutokset ovat nousseet puheenaiheeksi yhteiskunnallisessa keskustelussa etenkin 1990-luvulta alkaen. Muutokset ovat johtaneet esimerkiksi työn epävarmuuden lisääntymiseen muun muassa korkeakoulutuksen aloilla. Vaikka koulutus tilastollisesti onkin kannattavaa, yksilöiden kohdalla työmarkkinoille pääsy voi olla haasteellista. Moni korkeakoulutettu elääkin arkeaan työmarkkinamarginaalissa.Väitöskirjassani tarkastelen työmarkkinamarginaalissa olevien korkeakoulutettujen päivänkulkua, arjen kokemuksia paikoista sekä kohtaamisia. Lähtökohtanani on paikan käsitteen kautta määrittyvä arjen elämänpiiri, jolla tarkoitan sitä maantieteellistä ja sosiaalista arjen paikkojen kokonaisuutta, jossa yksilöt arkeaan elävät. Tarkoitan paikalla sijaintia, joka muodostuu materiaalisista ja sosiaalisista puitteista sekä paikkatunteesta eli yksilön käsityksestä paikasta.Väitöskirjani tutkimuskysymykset ovat:1. Miten työmarkkinamarginaalissa olevien korkeakoulutettujen arki ilmenee heidän kertomuksissaan paikoista ja elämänpiiristä?2. Millaisissa päivänkuluissa korkeakoulutettujen työmarkkinamarginaalissa koettu arki muodostuu?3. Miten kohtaamiset rakentavat työmarkkinamarginaalissa olevien korkeakoulutettujen arkea?Tutkimukseen osallistui kaksitoista korkeakoulutettua, jotka olivat työttömiä työnhakijoita, työvoimakoulutuksessa olevia tai muuten työvoiman ulkopuolella olevia, mutta työkykyisiä. Aineisto koostuu kerronnallisista teemahaastatteluista, paikkatunnekartoista ja niihin liittyvistä haastatteluista sekä liikkuvista valokuvaushaastatteluista.Korkeakoulutettujen arki työmarkkinamarginaalissa on osittain samoissa paikoissa elettyä kuin työssäkäyvienkin arki. Koti arjen keskiössä on erityinen ja ristiriitainen kaikkien tunteiden paikka. Se koetaan sekä sisäänsä sulkevana vankilana että mielekkäänä turvapaikkana. Kodin arki on asukkaiden välistä merkitysten jakamista ja niistä neuvottelua. Yleisesti ottaen työmarkkinamarginaalissa paikkoihin liittyy jonkin verran pelkoa niiden menettämisestä. Erona työssäkäyvien arkeen on joustavuus paikkoihin menemisen ja niissä olemisen aikatauluissa sekä työllisyyspolitiikan paikkojen korostuminen.Päivänkulku muodostuu siirtymistä, vaiheista, rytmeistä ja tempoista. Päivänkulku jäsentyy kolmen moodin kautta: rytmitettyyn päivään, ”arjen temppurataan” ja ”mañana-meininkiin”. Rytmitetyssä päivässä asiat sujuvat tahdotusti ja ideaalisti. Tällöin noudatetaan usein työn rytmejä. ”Arjen temppuradassa” päivänkulun vaiheet monimutkaistavat rytmiä tai/ja kiihdyttävät tempoa siirtymissä. ”Mañana-meiningissä” päivänkulun siirtymät katoavat, vaiheet puuroutuvat ja tempo saattaa hidastua. Kohtaamisia tarkastelen kolmen kohtaamismuodon kautta. Nämä ovat yhteyteen liittyvät kohtaamiset, yhteyttä etsivät kohtaamiset ja yhteyttä vaille jäävät kohtaamiset. Yhteyteen liittyvä kohtaaminen tarkoittaa sujuvaa ja arjessa käsilläolevana syventyvää kohtaamista. Yhteyttä etsivä kohtaaminen on ei-käsilläolevaa kohtaamista, jossa yhteys kyllä syntyy, mutta se muodostuu vasta tilanteen tunnustelun kautta. Yhteyttä vaille jäävässä kohtaamisessa yhteyttä ei synny ja vuorovaikutuksen tai kiinnittymisen puute tulee ilmi.Väitöskirjani osoittaa, että työmarkkinamarginaalissa oleminen näkyy sitä selvemmin, mitä enemmän työelämän käytännöt määrittävät arkea. Samoin paikat tulevat tiedostetuiksi arjessa erityisesti silloin, kun paikkatunnetta rakennetaan sosiaalisissa suhteissa ja toiminnassa. Väitän, että kokemuksilla paikoista on vaikutuksia käytäntöihin, jotka muokkaavat arjen elämänpiiriä. Sosio-tilallista arkea elettäessä rakentuu myös työmarkkinamarginaalissa olevan suhde työmarkkinoihin. Tästä syystä työmarkkinamarginaalin ja työmarkkinoiden rajalla tapahtuvat kohtaamiset ovat olleet tutkimukseni näkökulmasta analyyttisesti tärkeitä. Etenkin korkeakoulutettujen osalta työmarkkinamarginaalissa olevien arjen paikkojen kokemiseen, päivänkulun rakentumiseen sekä kohtaamisiin tulisi kiinnittää jatkotutkimuksissa lisää huomiota työllisyydenhoidon ja työvoimapalveluiden käynnissä olevissa uudistuksissa ja toiminnan kehittämisessä.
M3 - Väitöskirja
SN - 978-952-03-2638-8
T3 - Tampere University Dissertations - Tampereen yliopiston väitöskirjat
BT - Paikka, päivänkulku ja kohtaaminen
PB - Tampere University
CY - Tampere
ER -