Persoonallisuustesti sosiaalisena konstruktiona: Diskurssianalyyttinen tutkimus psykologisesta testaamisesta osana rekrytointia

Sara Liinamo

Research output: Book/ReportMaster's thesis

Abstract

Tässä tutkimuksessa asetetaan persoonallisuustesti ja psykologinen testaaminen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kohteeksi. Näiden asettaminen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kohteeksi on tärkeää ensinnäkin siksi, että psykologisia testejä käytetään monilla eri elämän osa-alueilla, kuten koulutuksessa, työelämässä, armeijassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Testit läpileikkaavat siis miltei jokaisen ihmisen elämää. Testaaminen on myös miljardien eurojen arvoista liiketoimintaa, joka kasvaa vuosittain. Toiseksi psykologiset testit ovat kulttuurisesti vakiintunut tapa jäsentää ja selittää inhimillistä toimintaa. Tätä selitysmallia voi pitää leimallisen länsimaisena. Testit myös ylläpitävät ajatusta, että yksilö on suhteellisen pysyvistä piirteistä koostuva, muista erillinen kokonaisuus. Tämä käsitys ihmisestä on omaksuttu myös niin sanottuun arkijärkeen. Siitä on tullut itsestään selvä tapa ymmärtää yksilöitä ja heidän toimintaansa.

Yhteiskuntatieteissä on jo pitkään pyritty kyseenalaistamaan psykologisten selitysmallien ja testien itsestään selvää totuudellisuutta. Psykologiset testit eivät kuitenkaan ole olleet empiirisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kohteena. Selitys löytynee siitä, että testit ovat vahvasti suojattuja muilta kuin psykologeilta. Tämä tutkimus on siinä mielessä erityinen, että se on saanut poikkeusluvan Suomen Psykologiliitto ry:n Testilautakunnalta persoonallisuustestin tutkimiseen kulttuurisena tekstinä. Tutkielmassa pilotoidaan tutkimusmenetelmää, jonka avulla psykologisia testejä voitaisiin tutkia niiden suojatusta asemasta huolimatta. Tutkielma on syntynyt osana tutkimushanketta "Testaamisen sosiologia: Persoonallisuustestit työelämän ideaalisubjekteja rakentamassa" (Koneen Säätiö 2020–2024).

Tutkimuksessa analysoidaan, minkälaisia merkityksiä psykologisiin testeihin ja erityisesti persoonallisuustesteihin liitetään osana työelämän henkilöarviointia. Aihetta lähestytään yhtäältä arviointia tekevien ammattilaisten ja toisaalta arvioinnin kohteena olevien testivastaajien suunnasta. Ensimmäiseksi tutkimuksessa kysytään, miten testejä työssään hyödyntävät rekrytointikonsultit merkityksellistävät psykologiset testit osana henkilöarviointia ja millaisia perusteluita he tuottavat testien käytölle. Toiseksi tutkimuksessa kysytään, minkälaista subjektia rekrytointikonsulttienkin hyödyntämä Personality Research Form (PRF) -persoonallisuustesti tuottaa. Testiä lähestytään kulttuurisena tekstinä, joka ei vain kuvaa testattavia subjekteja, vaan tuottaa heistä aktiivisesti kulttuurisia oletuksia. Tutkimusaineistona käytetään neljäätoista rekrytointikonsultin haastattelua ja kahden testivastaajan kenttäpäiväkirjaa. Aineistojen analysoimisessa sovelletaan diskurssianalyysiä.

Tutkielman ensimmäinen keskeinen havainto on, että psykologiset testit merkityksellistyvät suhteessa rekrytoinnin kentän erilaisiin toimijoihin. Kun konsultit puhuvat testeistä, he tuottavat samalla erilaisia asiantuntijuuksia ja toimijoita rekrytoinnin kentälle. Testit eivät näyttäydy vain objektiivisina välineinä, vaan niiden merkitykset rakentuvat tilanteisesti monista aineksista. Toinen keskeinen havainto on, että testien luokittelu- ja määrittelytavat läpileikkaavat koko henkilöarviointiprosessin. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten rekrytointikonsultit puhuvat itsestään ikään kuin mittareina. Tällöin testeiltä lainataan ominaisuuksia oman asiantuntijuuden rakentamiseen. Kolmas keskeinen havainto on, että PRF-testin väittämät vaikuttavat suosivan tietynlaista subjektia. Analyysin pohjalta voi sanoa, että testiproseduuri suosii esimerkiksi nopeasti reagoivaa vastaustapaa. Silloin testiproseduuri itsessään tuottaa subjektia, joka ei ole paneutuva ja vastauksiaan syvällisesti pohtiva. Kenttäpäiväkirjojen analyysin pohjalta vaikuttaa siltä, että testiväittämien vastausvaihtoehtojen kaksiportaisuus tuottaa ehdottoman ja nyansseja vailla olevan maailman. Kaksiportaisuus tuottaa kenttäpäiväkirjojen perusteella vaikutelmaa, että kontekstilla ei ole testin ideaalivastaajan toiminnalle merkitystä. Kenttäpäiväkirjoissa testiväittämät ja -vastaukset merkityksellistyvät kuitenkin monin paikoin suhteessa vastaajien ikä- ja elämänvaiheisiin kohdistuviin normatiivisiin odotuksiin. Analyysin perusteella testi lomakkeena ja proseduurina tuottaa myös sukupuoleen ja yhteiskuntaluokkaan liittyviä merkityksiä. Tutkielman tuottamalla tiedolla on käyttöarvoa työelämän tasa-arvoon liittyvissä keskusteluissa ja käytäntöjen kehittämisessä.
Original languageFinnish
Number of pages96
Publication statusPublished - 2021
Publication typeG2 Master's thesis, polytechnic Master's thesis

Cite this