Puurakenteiden uudelleenkäyttömahdollisuudet

Translated title of the contribution: Reuse possibilities of timber structures

Satu Huuhka, Arto Köliö, Petri Annila, Antti Poti

    Research output: Book/ReportCommissioned report

    1108 Downloads (Pure)

    Abstract

    Puu on Suomessa merkittävä, ellei merkittävin rakennusmateriaali. Olemassa olevasta rakennuskannastamme suurin osa, 45%, on rakennettu puusta. Kaikesta rakennus- ja purkujätteestä yksi kolmasosa on puuta, toisen kolmasosan koostuessa betoni- ja tiilijätteestä ja lopun muista materiaaleista. Näin puuta voidaan jopa pitää merkittävimpänä purkujätejakeenamme.

    Tällä hetkellä purkupuuta ei hyödynnetä lähes lainkaan materiaalina, vaan lähes kaikki siitä poltetaan energiaksi. EU:n jätedirektiivi, jonka määräykset on siirretty Suomen kansalliseen lainsäädäntöön vuoden 2011 jätelaissa, kuitenkin edellyttää, että kokonaisten tuotteiden uudelleenkäyttö on asetettava energia- ja uusiokäytön edelle.

    Tämä raportti tarkastelee rakennuksista peräisin olevan puretun puumateriaalin uudelleenkäytön mahdollisuuksia rakentamisessa ko. materiaalin ominaisuuksien ja rakenteille sekä rakennuksille asetettavien vaatimusten näkökulmista. Purettua materiaalia määrittää voimakkaasti se, mistä rakennustyypeistä se on peräisin.

    Määrällisesti merkittävin purettu puurakennustyyppi ovat pientalot. Niiden purkaminen kohdistuu erityisesti jälleenrakennuskauden ja 1900-luvun alun rakennuskantaan, jolloin pääasiallisia rakentamistapoja ovat olleet ranka- ja hirsirakentaminen. Muita merkittäviä purettuja puurakennustyyppejä ovat liike- ja toimistorakennukset, julkiset rakennukset, teollisuusrakennukset sekä varastot. Näissä rakennustyypeissä purkamisen volyymit kohdistuvat selvästi uudempaan rakennuskantaan, erityisesti 1980-luvun rakennuksiin. Näille leimallisia rakentamistapoja ovat liimapuiset pilari-palkkirakenteet sekä kolminivelkehät.

    Raportissa esitellään em. rakentamistapojen ominaispiirteet, niissä käytetyt puiset rakennusosat tyypillisine mittoineen sekä tavanomaiset osien väliset liitostavat. Uusista puurakentamistavoista sivutaan lisäksi massiivipuulevyrakentamista (esim. CLT), koska sen käyttöä halutaan tällä hetkellä lisätä kerrostalotuotannossa, jolloin rakennusosien purettavuus ja uudelleenkäytettävyys olisi hyvä ratkaista jo ennen järjestelmien laajamittaista käyttöönottoa.

    Selvityksessä arvioidaan puisten rakennusosien välisten liitosten purettavuutta ja purkamisen tuottamien rakennusosien ja puumateriaalin ominaisuuksia uusiin rakennusosiin ja neitseelliseen puutavaraan verrattuna. Lisäksi esitetään tiivistelmä rakentamista koskevien määräysten muuttumisesta, sillä normien kiristykset paitsi selittävät muutoksia rakentamistavoissa, myös asettavat reunaehtoja vanhojen rakennusosien käyttömahdollisuuksille. Alkuperäiseen rakennukseen verrattuna rakennusosien uudelleenkäyttö edellyttääkin usein muutoksia rakenteisiin tai rakennejärjestelmään, esimerkiksi eristyksen lisäämistä, jännevälin lyhentämistä tai palkiston tihentämistä.

    Kaikista puurakenteista on saatavissa uudelleenkäytettäviä puuosia, mutta toiset rakennejärjestelmät soveltuvat silti uudelleenkäyttöön toisia paremmin. Uudelleenkäytön liiketoimintaedellytyksiä loisi erityisesti lainsäädännön selkiyttäminen uudelleenkäytettävien rakennusosien suhteen sekä lajittelu-, laatu- ja lujuusluokitusten luominen.
    Translated title of the contributionReuse possibilities of timber structures
    Original languageFinnish
    Place of PublicationTampere
    PublisherTampere University of Technology
    Commissioning bodyMinistry of the Environment
    Number of pages63
    ISBN (Electronic)978-952-15-4075-2
    Publication statusPublished - Jan 2018
    Publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    NameMuuttuva rakennettu ympäristö
    PublisherTampere University of Technology. Architecture.
    No.4
    ISSN (Electronic)2489-4281
    NameRakennetekniikka. Tutkimusraportti.
    PublisherTampere University of Technology. Civil Engineering.
    No.165

    Cite this