Puurakenteiden uudelleenkäyttömahdollisuudet

Satu Huuhka; Arto Köliö; Petri Annila; Antti Poti

Puurakenteiden uudelleenkäyttömahdollisuudet

Translated title of the contribution: Reuse possibilities of timber structures

Satu Huuhka, Arto Köliö, Petri Annila, Antti Poti

Research output: Book/Report › Commissioned report

1166 Downloads (Pure)

Abstract

Puu on Suomessa merkittävä, ellei merkittävin rakennusmateriaali. Olemassa olevasta rakennuskannastamme suurin osa, 45%, on rakennettu puusta. Kaikesta rakennus- ja purkujätteestä yksi kolmasosa on puuta, toisen kolmasosan koostuessa betoni- ja tiilijätteestä ja lopun muista materiaaleista. Näin puuta voidaan jopa pitää merkittävimpänä purkujätejakeenamme.

Tällä hetkellä purkupuuta ei hyödynnetä lähes lainkaan materiaalina, vaan lähes kaikki siitä poltetaan energiaksi. EU:n jätedirektiivi, jonka määräykset on siirretty Suomen kansalliseen lainsäädäntöön vuoden 2011 jätelaissa, kuitenkin edellyttää, että kokonaisten tuotteiden uudelleenkäyttö on asetettava energia- ja uusiokäytön edelle.

Tämä raportti tarkastelee rakennuksista peräisin olevan puretun puumateriaalin uudelleenkäytön mahdollisuuksia rakentamisessa ko. materiaalin ominaisuuksien ja rakenteille sekä rakennuksille asetettavien vaatimusten näkökulmista. Purettua materiaalia määrittää voimakkaasti se, mistä rakennustyypeistä se on peräisin.

Määrällisesti merkittävin purettu puurakennustyyppi ovat pientalot. Niiden purkaminen kohdistuu erityisesti jälleenrakennuskauden ja 1900-luvun alun rakennuskantaan, jolloin pääasiallisia rakentamistapoja ovat olleet ranka- ja hirsirakentaminen. Muita merkittäviä purettuja puurakennustyyppejä ovat liike- ja toimistorakennukset, julkiset rakennukset, teollisuusrakennukset sekä varastot. Näissä rakennustyypeissä purkamisen volyymit kohdistuvat selvästi uudempaan rakennuskantaan, erityisesti 1980-luvun rakennuksiin. Näille leimallisia rakentamistapoja ovat liimapuiset pilari-palkkirakenteet sekä kolminivelkehät.

Raportissa esitellään em. rakentamistapojen ominaispiirteet, niissä käytetyt puiset rakennusosat tyypillisine mittoineen sekä tavanomaiset osien väliset liitostavat. Uusista puurakentamistavoista sivutaan lisäksi massiivipuulevyrakentamista (esim. CLT), koska sen käyttöä halutaan tällä hetkellä lisätä kerrostalotuotannossa, jolloin rakennusosien purettavuus ja uudelleenkäytettävyys olisi hyvä ratkaista jo ennen järjestelmien laajamittaista käyttöönottoa.

Selvityksessä arvioidaan puisten rakennusosien välisten liitosten purettavuutta ja purkamisen tuottamien rakennusosien ja puumateriaalin ominaisuuksia uusiin rakennusosiin ja neitseelliseen puutavaraan verrattuna. Lisäksi esitetään tiivistelmä rakentamista koskevien määräysten muuttumisesta, sillä normien kiristykset paitsi selittävät muutoksia rakentamistavoissa, myös asettavat reunaehtoja vanhojen rakennusosien käyttömahdollisuuksille. Alkuperäiseen rakennukseen verrattuna rakennusosien uudelleenkäyttö edellyttääkin usein muutoksia rakenteisiin tai rakennejärjestelmään, esimerkiksi eristyksen lisäämistä, jännevälin lyhentämistä tai palkiston tihentämistä.

Kaikista puurakenteista on saatavissa uudelleenkäytettäviä puuosia, mutta toiset rakennejärjestelmät soveltuvat silti uudelleenkäyttöön toisia paremmin. Uudelleenkäytön liiketoimintaedellytyksiä loisi erityisesti lainsäädännön selkiyttäminen uudelleenkäytettävien rakennusosien suhteen sekä lajittelu-, laatu- ja lujuusluokitusten luominen.

Translated title of the contribution	Reuse possibilities of timber structures
Original language	Finnish
Place of Publication	Tampere
Publisher	Tampere University of Technology
Commissioning body	Ministry of the Environment
Number of pages	63
ISBN (Electronic)	978-952-15-4075-2
Publication status	Published - Jan 2018
Publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Name	Muuttuva rakennettu ympäristö
Publisher	Tampere University of Technology. Architecture.
No.	4
ISSN (Electronic)	2489-4281

Name	Rakennetekniikka. Tutkimusraportti.
Publisher	Tampere University of Technology. Civil Engineering.
No.	165

Access to Document

Puurakenteiden_uudelleenkäyttömahdollisuudetFinal published version, 6.75 MB

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-4075-2

Cite this

@book{035cb0b6107a415cabe23725a6070bb9,

title = "Puurakenteiden uudelleenk{\"a}ytt{\"o}mahdollisuudet",

abstract = "Puu on Suomessa merkitt{\"a}v{\"a}, ellei merkitt{\"a}vin rakennusmateriaali. Olemassa olevasta rakennuskannastamme suurin osa, 45%, on rakennettu puusta. Kaikesta rakennus- ja purkuj{\"a}tteest{\"a} yksi kolmasosa on puuta, toisen kolmasosan koostuessa betoni- ja tiilij{\"a}tteest{\"a} ja lopun muista materiaaleista. N{\"a}in puuta voidaan jopa pit{\"a}{\"a} merkitt{\"a}vimp{\"a}n{\"a} purkuj{\"a}tejakeenamme.T{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} purkupuuta ei hy{\"o}dynnet{\"a} l{\"a}hes lainkaan materiaalina, vaan l{\"a}hes kaikki siit{\"a} poltetaan energiaksi. EU:n j{\"a}tedirektiivi, jonka m{\"a}{\"a}r{\"a}ykset on siirretty Suomen kansalliseen lains{\"a}{\"a}d{\"a}nt{\"o}{\"o}n vuoden 2011 j{\"a}telaissa, kuitenkin edellytt{\"a}{\"a}, ett{\"a} kokonaisten tuotteiden uudelleenk{\"a}ytt{\"o} on asetettava energia- ja uusiok{\"a}yt{\"o}n edelle. T{\"a}m{\"a} raportti tarkastelee rakennuksista per{\"a}isin olevan puretun puumateriaalin uudelleenk{\"a}yt{\"o}n mahdollisuuksia rakentamisessa ko. materiaalin ominaisuuksien ja rakenteille sek{\"a} rakennuksille asetettavien vaatimusten n{\"a}k{\"o}kulmista. Purettua materiaalia m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} voimakkaasti se, mist{\"a} rakennustyypeist{\"a} se on per{\"a}isin. M{\"a}{\"a}r{\"a}llisesti merkitt{\"a}vin purettu puurakennustyyppi ovat pientalot. Niiden purkaminen kohdistuu erityisesti j{\"a}lleenrakennuskauden ja 1900-luvun alun rakennuskantaan, jolloin p{\"a}{\"a}asiallisia rakentamistapoja ovat olleet ranka- ja hirsirakentaminen. Muita merkitt{\"a}vi{\"a} purettuja puurakennustyyppej{\"a} ovat liike- ja toimistorakennukset, julkiset rakennukset, teollisuusrakennukset sek{\"a} varastot. N{\"a}iss{\"a} rakennustyypeiss{\"a} purkamisen volyymit kohdistuvat selv{\"a}sti uudempaan rakennuskantaan, erityisesti 1980-luvun rakennuksiin. N{\"a}ille leimallisia rakentamistapoja ovat liimapuiset pilari-palkkirakenteet sek{\"a} kolminivelkeh{\"a}t.Raportissa esitell{\"a}{\"a}n em. rakentamistapojen ominaispiirteet, niiss{\"a} k{\"a}ytetyt puiset rakennusosat tyypillisine mittoineen sek{\"a} tavanomaiset osien v{\"a}liset liitostavat. Uusista puurakentamistavoista sivutaan lis{\"a}ksi massiivipuulevyrakentamista (esim. CLT), koska sen k{\"a}ytt{\"o}{\"a} halutaan t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} lis{\"a}t{\"a} kerrostalotuotannossa, jolloin rakennusosien purettavuus ja uudelleenk{\"a}ytett{\"a}vyys olisi hyv{\"a} ratkaista jo ennen j{\"a}rjestelmien laajamittaista k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoa.Selvityksess{\"a} arvioidaan puisten rakennusosien v{\"a}listen liitosten purettavuutta ja purkamisen tuottamien rakennusosien ja puumateriaalin ominaisuuksia uusiin rakennusosiin ja neitseelliseen puutavaraan verrattuna. Lis{\"a}ksi esitet{\"a}{\"a}n tiivistelm{\"a} rakentamista koskevien m{\"a}{\"a}r{\"a}ysten muuttumisesta, sill{\"a} normien kiristykset paitsi selitt{\"a}v{\"a}t muutoksia rakentamistavoissa, my{\"o}s asettavat reunaehtoja vanhojen rakennusosien k{\"a}ytt{\"o}mahdollisuuksille. Alkuper{\"a}iseen rakennukseen verrattuna rakennusosien uudelleenk{\"a}ytt{\"o} edellytt{\"a}{\"a}kin usein muutoksia rakenteisiin tai rakennej{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n, esimerkiksi eristyksen lis{\"a}{\"a}mist{\"a}, j{\"a}nnev{\"a}lin lyhent{\"a}mist{\"a} tai palkiston tihent{\"a}mist{\"a}.Kaikista puurakenteista on saatavissa uudelleenk{\"a}ytett{\"a}vi{\"a} puuosia, mutta toiset rakennej{\"a}rjestelm{\"a}t soveltuvat silti uudelleenk{\"a}ytt{\"o}{\"o}n toisia paremmin. Uudelleenk{\"a}yt{\"o}n liiketoimintaedellytyksi{\"a} loisi erityisesti lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}n selkiytt{\"a}minen uudelleenk{\"a}ytett{\"a}vien rakennusosien suhteen sek{\"a} lajittelu-, laatu- ja lujuusluokitusten luominen.",

keywords = "puu, puurakenteet, puutuotteet, purkaminen, purkuj{\"a}te, puuj{\"a}te, uudelleenk{\"a}ytt{\"o}, kierr{\"a}tys, hy{\"o}dynt{\"a}minen, kiertotalous",

author = "Satu Huuhka and Arto K{\"o}li{\"o} and Petri Annila and Antti Poti",

year = "2018",

month = jan,

language = "Suomi",

series = "Muuttuva rakennettu ymp{\"a}rist{\"o}",

publisher = "Tampere University of Technology",

number = "4",

}

TY - BOOK

T1 - Puurakenteiden uudelleenkäyttömahdollisuudet

AU - Huuhka, Satu

AU - Köliö, Arto

AU - Annila, Petri

AU - Poti, Antti

PY - 2018/1

Y1 - 2018/1

N2 - Puu on Suomessa merkittävä, ellei merkittävin rakennusmateriaali. Olemassa olevasta rakennuskannastamme suurin osa, 45%, on rakennettu puusta. Kaikesta rakennus- ja purkujätteestä yksi kolmasosa on puuta, toisen kolmasosan koostuessa betoni- ja tiilijätteestä ja lopun muista materiaaleista. Näin puuta voidaan jopa pitää merkittävimpänä purkujätejakeenamme.Tällä hetkellä purkupuuta ei hyödynnetä lähes lainkaan materiaalina, vaan lähes kaikki siitä poltetaan energiaksi. EU:n jätedirektiivi, jonka määräykset on siirretty Suomen kansalliseen lainsäädäntöön vuoden 2011 jätelaissa, kuitenkin edellyttää, että kokonaisten tuotteiden uudelleenkäyttö on asetettava energia- ja uusiokäytön edelle. Tämä raportti tarkastelee rakennuksista peräisin olevan puretun puumateriaalin uudelleenkäytön mahdollisuuksia rakentamisessa ko. materiaalin ominaisuuksien ja rakenteille sekä rakennuksille asetettavien vaatimusten näkökulmista. Purettua materiaalia määrittää voimakkaasti se, mistä rakennustyypeistä se on peräisin. Määrällisesti merkittävin purettu puurakennustyyppi ovat pientalot. Niiden purkaminen kohdistuu erityisesti jälleenrakennuskauden ja 1900-luvun alun rakennuskantaan, jolloin pääasiallisia rakentamistapoja ovat olleet ranka- ja hirsirakentaminen. Muita merkittäviä purettuja puurakennustyyppejä ovat liike- ja toimistorakennukset, julkiset rakennukset, teollisuusrakennukset sekä varastot. Näissä rakennustyypeissä purkamisen volyymit kohdistuvat selvästi uudempaan rakennuskantaan, erityisesti 1980-luvun rakennuksiin. Näille leimallisia rakentamistapoja ovat liimapuiset pilari-palkkirakenteet sekä kolminivelkehät.Raportissa esitellään em. rakentamistapojen ominaispiirteet, niissä käytetyt puiset rakennusosat tyypillisine mittoineen sekä tavanomaiset osien väliset liitostavat. Uusista puurakentamistavoista sivutaan lisäksi massiivipuulevyrakentamista (esim. CLT), koska sen käyttöä halutaan tällä hetkellä lisätä kerrostalotuotannossa, jolloin rakennusosien purettavuus ja uudelleenkäytettävyys olisi hyvä ratkaista jo ennen järjestelmien laajamittaista käyttöönottoa.Selvityksessä arvioidaan puisten rakennusosien välisten liitosten purettavuutta ja purkamisen tuottamien rakennusosien ja puumateriaalin ominaisuuksia uusiin rakennusosiin ja neitseelliseen puutavaraan verrattuna. Lisäksi esitetään tiivistelmä rakentamista koskevien määräysten muuttumisesta, sillä normien kiristykset paitsi selittävät muutoksia rakentamistavoissa, myös asettavat reunaehtoja vanhojen rakennusosien käyttömahdollisuuksille. Alkuperäiseen rakennukseen verrattuna rakennusosien uudelleenkäyttö edellyttääkin usein muutoksia rakenteisiin tai rakennejärjestelmään, esimerkiksi eristyksen lisäämistä, jännevälin lyhentämistä tai palkiston tihentämistä.Kaikista puurakenteista on saatavissa uudelleenkäytettäviä puuosia, mutta toiset rakennejärjestelmät soveltuvat silti uudelleenkäyttöön toisia paremmin. Uudelleenkäytön liiketoimintaedellytyksiä loisi erityisesti lainsäädännön selkiyttäminen uudelleenkäytettävien rakennusosien suhteen sekä lajittelu-, laatu- ja lujuusluokitusten luominen.

AB - Puu on Suomessa merkittävä, ellei merkittävin rakennusmateriaali. Olemassa olevasta rakennuskannastamme suurin osa, 45%, on rakennettu puusta. Kaikesta rakennus- ja purkujätteestä yksi kolmasosa on puuta, toisen kolmasosan koostuessa betoni- ja tiilijätteestä ja lopun muista materiaaleista. Näin puuta voidaan jopa pitää merkittävimpänä purkujätejakeenamme.Tällä hetkellä purkupuuta ei hyödynnetä lähes lainkaan materiaalina, vaan lähes kaikki siitä poltetaan energiaksi. EU:n jätedirektiivi, jonka määräykset on siirretty Suomen kansalliseen lainsäädäntöön vuoden 2011 jätelaissa, kuitenkin edellyttää, että kokonaisten tuotteiden uudelleenkäyttö on asetettava energia- ja uusiokäytön edelle. Tämä raportti tarkastelee rakennuksista peräisin olevan puretun puumateriaalin uudelleenkäytön mahdollisuuksia rakentamisessa ko. materiaalin ominaisuuksien ja rakenteille sekä rakennuksille asetettavien vaatimusten näkökulmista. Purettua materiaalia määrittää voimakkaasti se, mistä rakennustyypeistä se on peräisin. Määrällisesti merkittävin purettu puurakennustyyppi ovat pientalot. Niiden purkaminen kohdistuu erityisesti jälleenrakennuskauden ja 1900-luvun alun rakennuskantaan, jolloin pääasiallisia rakentamistapoja ovat olleet ranka- ja hirsirakentaminen. Muita merkittäviä purettuja puurakennustyyppejä ovat liike- ja toimistorakennukset, julkiset rakennukset, teollisuusrakennukset sekä varastot. Näissä rakennustyypeissä purkamisen volyymit kohdistuvat selvästi uudempaan rakennuskantaan, erityisesti 1980-luvun rakennuksiin. Näille leimallisia rakentamistapoja ovat liimapuiset pilari-palkkirakenteet sekä kolminivelkehät.Raportissa esitellään em. rakentamistapojen ominaispiirteet, niissä käytetyt puiset rakennusosat tyypillisine mittoineen sekä tavanomaiset osien väliset liitostavat. Uusista puurakentamistavoista sivutaan lisäksi massiivipuulevyrakentamista (esim. CLT), koska sen käyttöä halutaan tällä hetkellä lisätä kerrostalotuotannossa, jolloin rakennusosien purettavuus ja uudelleenkäytettävyys olisi hyvä ratkaista jo ennen järjestelmien laajamittaista käyttöönottoa.Selvityksessä arvioidaan puisten rakennusosien välisten liitosten purettavuutta ja purkamisen tuottamien rakennusosien ja puumateriaalin ominaisuuksia uusiin rakennusosiin ja neitseelliseen puutavaraan verrattuna. Lisäksi esitetään tiivistelmä rakentamista koskevien määräysten muuttumisesta, sillä normien kiristykset paitsi selittävät muutoksia rakentamistavoissa, myös asettavat reunaehtoja vanhojen rakennusosien käyttömahdollisuuksille. Alkuperäiseen rakennukseen verrattuna rakennusosien uudelleenkäyttö edellyttääkin usein muutoksia rakenteisiin tai rakennejärjestelmään, esimerkiksi eristyksen lisäämistä, jännevälin lyhentämistä tai palkiston tihentämistä.Kaikista puurakenteista on saatavissa uudelleenkäytettäviä puuosia, mutta toiset rakennejärjestelmät soveltuvat silti uudelleenkäyttöön toisia paremmin. Uudelleenkäytön liiketoimintaedellytyksiä loisi erityisesti lainsäädännön selkiyttäminen uudelleenkäytettävien rakennusosien suhteen sekä lajittelu-, laatu- ja lujuusluokitusten luominen.

KW - puu

KW - puurakenteet

KW - puutuotteet

KW - purkaminen

KW - purkujäte

KW - puujäte

KW - uudelleenkäyttö

KW - kierrätys

KW - hyödyntäminen

KW - kiertotalous

M3 - Tutkimusraportti

T3 - Muuttuva rakennettu ympäristö

BT - Puurakenteiden uudelleenkäyttömahdollisuudet

PB - Tampere University of Technology

CY - Tampere

ER -