Sosisalismin, uskonnon ja sukupuolen dynamiikkaa: 1900-luvun alun työväenliikkeen naiskirjailijat aatteen määrittelijöinä

Research output: Book/ReportDoctoral thesisMonograph

Abstract

Väitöskirjani on biografiseen tutkimusperinteeseen kytkeytyvä tutkimus, jonka kohteina ovat 1900-luvun alun suomalaisen työväenliikkeen tunnetuimmat sosialistiset naiskirjailijat Hilja Pärssinen (1876–1935), Hilda Tihlä (1870–1944) ja Elvira Willman (1875–1925). Kirjailijat toimivat tutkimuksessani tutkimusvälineenä, jonka avulla tarkastelen sitä, millaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin naissosialistit hakivat sosialismista vastausta, millaisista aatteellisista vaikuttimista käsin he rakensivat sosialistista identiteettiä sekä sitä, millaisessa muodossa he sosialismia työväenliikkeessä levittivät.

Sovellan tutkimuksessa muun muassa tieteenfilosofi ja antropologi Bruno Latourin esittämää modernisaatiokritiikkiä sekä intersektionaalista tutkimustapaa. Latour on kiinnittänyt huomiota tieteellisten, poliittisten, uskonnollisten aatteiden yhteen punoutumiseen ja korostanut historiallisten murrosten ja katkosten sijaan ylirajaisuutta ja jatkumoita. Intersektionaalisessa tutkimuksessa ilmiötä – kuten tässä tutkimuksessa sukupuoleen, sosialismiin ja uskontoon liittyviä käsityksiä – ei tarkastella erillisinä kategorioina, vaan toisiinsa heijastuvina vuorovaikutteisina kokonaisuuksina.

Tutkimuksessani tarkastelen sosialismia naiskirjailijoiden teksteistä nousevien kolmen toisiinsa limittyvän teeman kautta. Ensimmäinen luku keskittyy naisen asemaa, perhettä ja seksuaalisuutta koskeviin kysymyksiin. Yhteiskunnallinen keskustelu oli 1900-luvun alussa vahvasti sukupuolittunutta ja naiset kiinnittivät huomionsa ennen kaikkea sosiaali- ja perhepoliittisiin aiheisiin. Pärssinen, Tihlä ja Willman eivät olleet tässä mielessä poikkeuksia, mutta toivat keskusteluun myös ajan ilmapiiriin nähden radikaaleja näkökulmia.

Tutkimuksen toinen teema käsittelee Pärssisen, Tihlän ja Willmanin suhdetta kirkkoon ja sivistysinstituutioihin. Kirkolla oli vahva vaikutus ajan kasvatus- ja sivistystyön sisältöihin. Arvot ja moraali määrittyivät hyvin pitkälti kirkon opettaman uskonnon kautta. Kirkon kristinopintulkinta oli keskiössä myös keskustelussa naisihanteesta, perheestä ja hyväksytyn seksuaalisuuden
rajoista. 1900-luvun alun sosialisteille oli tyypillistä aggressiivinen uskontokritiikki ja sosialistit kyseenalaistivat kirkon vallan uskonnollisena auktoriteettina. Myös Pärssinen, Tihlä ja Willman näkivät kirkon esivaltaa tukevana instituutiona, joka ylläpiti kapitalistista sortojärjestelemää.

Kolmantena teemakokonaisuutena nostan tutkimuksessa esille kirjailijoiden omat uskonnolliset käsitykset. Pärssisen, Tihlän ja Willmanin tekstien ja elämäkerrallisten lähteiden avulla pohdin laajemmin sitä, millä tavoin erilaiset tulkinnat sosialismista ja uskonnosta saattoivat 1900-luvun alun aatemaailmassa täydentää toisiaan. Tutkimuksessa osoitan, että uskonnolliset käsitykset muovasivat merkittävästi sosialismin aatesisältöä. Väitöskirjani osoittaa lisäksi sen, kuinka 1800-luvun lopun uudet uskonnolliset aatteet, kuten tolstoilaisuus ja teosofian muodossa Suomeen välittyneet tiedettä ja uskontoa yhdistelevät esoteeriset käsitykset, auttoivat jäsentämään ja legitimoimaan sosialistien tavoittelemia yhteiskunnallisia uudistuspyrkimyksiä. Tutkimuksessa keskeinen käsite onkin uskontotieteissä ja historiantutkimuksessa viime vuosikymmeninä yhä enemmän näkyvyyttä saanut eletty uskonto (lived religion), jota on käytetty kuvaamaan, kuinka yksilöt sekä yhteisöt rakensivat identiteettiään ja motivoivat yhteiskunnallista toimintaansa uskonnosta käsin.

Tutkimukseni tulokset poikkeavat paikoin merkittävästi siitä kuvasta, joka työväenliikkeen aatteellisesta kehityksestä on muodostunut aikaisemman historiantutkimuksen valossa. Suomalaisessa aatehistoriallisessa tutkimuksessa naisten tulkintoja sosialismista ei ole juuri tuotu esille ja käsitys työväenliikkeen aatteellisen kentän kehityksestä on rakentunut lähinnä Sosialidemokraattisen Puolueen miespuolisten johtajien kautta. Nostamalla esille tunnettujen naissosialistien käsitykset, tutkimukseni osoittaa naisten määrittäneen sosialismia omista lähtökohdistaan ja heillä olleen merkittävä rooli sosialistisen aatekentän muovaamisessa.

Erityisen voimakkaasti tutkimustulokset poikkeavat uskontoa koskevien tulkintojen osalta, sillä historiantutkijat ovat painottaneet tieteellisen ”naturalismin” ja materialistisen luokkataistelusosialismin syrjäyttäneen uskonnolliset käsitykset työväenliikkeessä ennen vuonna 1907 järjestettyjä ensimmäisiä eduskuntavaaleja. Pärssisen, Tihlän ja Willmanin kautta tutkimus osoittaa, että hyökkäykset kirkkoa vastaan eivät merkinneet sitä, että tieteellinen maailmankatsomus ja materialistinen sosialismi olisivat yksioikoisesti sysänneet uskonnolliset käsitykset työväenliikkeen marginaaleihin. Pikemminkin kysymys oli integraatioprosessista, jossa uskonto, tiede ja politiikka punoutuivat yhteen.
Original languageFinnish
Place of PublicationTampere
Number of pages407
ISBN (Electronic)978-952-5976-88-5
Publication statusPublished - 2020
Publication typeG4 Doctoral dissertation (monograph)

Keywords

  • sosialismi
  • religion

Cite this