Abstract
Suomalainen neuvolajärjestelmä (äitiys- ja lastenneuvola) on muokkautunut vuosikymmenten aikana nykyiseen muotoonsa lainsäädännön tukemana. Käytännössä neuvolatyö on muuttunut alkuperäisestä infektioiden ja aliravitsemuksen vähentämisestä yhä enemmän lasten kehityksellisten ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn. Neuvolan tarkastukset mahdollistavat monien perheiden hyvinvointia haittaavien ongelmien havaitsemisen ja niihin puuttumisen matalalla kynnyksellä. Erityisesti pikkulapsiperheille, psykososiaalisesti huono-osaisille ja vauvaa odottaville vanhemmille suunnatut interventiot ovat tutkitusti tehokkaita lasten mielenterveyden häiriöiden primaaripreventiossa. Neuvolapalveluja on eettisistä syistä vaikeaa tutkia satunnaistetuissa kontrolloiduissa asetelmissa. Kansainvälisissä tutkimushankkeissa on kuitenkin saatu tutkimusnäyttöä toiminnoista, jotka muistuttavat suomalaista neuvolaa. Vertaisryhmätoiminnan ja vanhemmuusohjelmien kehittäminen osana neuvolatoimintaa on tulevaisuudessa toivottavaa. Myös perinataalivaiheessa aikuisille järjestettävien mielenterveyspalveluiden kehittäminen on tärkeää.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Pages (from-to) | 2567-2572 |
| Number of pages | 6 |
| Journal | Duodecim |
| Volume | 137 |
| Issue number | 23 |
| Publication status | Published - 2021 |
| Publication type | A2 Review article in a scientific journal |
UN SDGs
This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)
-
SDG 3 Good Health and Well-being
Keywords
- Maternal-Child Health Services
- Maternal-Child Nursing
- Health Promotion
- Maternal Health Services
- Physical Examination
- Child Development
- Parenting
- Family
- Child
- Child, Preschool
- Infant
- Maternal-Child Health Centers
Publication forum classification
- Publication forum level 1
Cite this
- APA
- Author
- BIBTEX
- Harvard
- Standard
- RIS
- Vancouver