TY - BOOK
T1 - Tietokoneet perusopetuksen opettajan arkipäivässä: Opettajien työhyvinvoinnin, työuupumuksen ja koulun tietostrategioiden vaikutukset teknologia-asenteeseen
AU - Haaparanta, H.
N1 - Awarding institution:Tampere University of Technology
PY - 2008/10/31
Y1 - 2008/10/31
N2 - Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten perusopetuksen opettajien teknologia-asenteita. Lähtökohtana tutkimukselle on teknologian käytön ja erityisesti hyötyohjelmien käytön lievä vähentyminen suomalaisessa perusopetuksessa. Tässä tutkimuksessa etsitään syitä teknologian ja erityisesti tietokoneiden käytön ongelmiin opettajan näkökulmasta. Opettajien teknologia-asenteita verrataan opettajan kokemaan työuupumukseen ja työhyvinvointiin, sekä vastaajien koulun tietostrategian laajuuteen ja tasoon. Tutkimus perustuu 2660 opettajan web-kyselylomakkeeseen, 210 opettajan paperimuotoiseen kyselylomakkeeseen, asiantuntijahaastatteluihin ja 352 perusopetuksen koulun tietostrategian analyysiin.Väitöskirjan teoreettinen osa ja sen pohjalta laadittu mittaristo perustuu kolmeen pääteoriaan. Opettajien teknologia-asenteen taustalla on Davisin (1989) teknologia-asennemalli. (Technology Acceptance Model, TAM) Työuupumusta tarkastellaan Maslachin (1981) kolmiulotteisen työuupumusteorian perusteella. Työhyvinvoinnin tarkastelussa taas nojataan Csikszentmihalyin (1991) flow-teoriaan.Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella suomalaisen perusopetuksen opettajan työtä, ja löytää sen kautta opettajien teknologia-asenteisiin yhteydessä olevia tekijöitä. Työn tuloksien avulla pystytään kehittämään suomalaisen perusopetuksen teknologiankäyttöä tehokkaammaksi sekä opettajan työn että oppilaiden oppimisen näkökulmasta. Väitöskirja on tehty osana Tampereen teknillisen yliopiston “Teknologia opettajan perustehtävän tukena” -hanketta. Työsuojelurahaston rahoittama hanke toteutettiin vuosina 2005-2007 Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikössä, Advanced Multimedia Centerissä.Tutkimuksen päätulokset liittyvät erityisesti opettajien teknologia-asenteen rakenteeseen. Opettajien kokema tietokoneiden käyttökelpoisuus ennustaa opettajien tietokoneiden käyttötaitoa enemmän teknologian tulevaisuuden käyttöä. Tulevaisuudessa opettajien tietokone- ja teknologiakoulutuksen tulisikin painottua teknisen käyttötaidon kouluttamisen sijasta siihen, miten erilaisia teknologioita voidaan käyttää opetuksessa. Työuupumuksella ei todettu merkittäviä yhteyksiä opettajien teknologia-asenteiden kanssa. Sen sijaan opettajan työssään saamilla flow-kokemuksilla ja opettajan teknologia-asenteella on voimakkaita yhteyksiä. Teknologiaa ja tietokoneita työssään käyttävät opettajat voivat myös työssään hyvin. Pelko siitä, että teknologian lisääntyminen kouluissa aiheuttaisi laajasti opettajissa ahdistusta, on tämän tutkimuksen perusteella turha. Ennemminkin voidaan puhua tietokoneiden aiheuttamasta innostuksesta. Tutkimuksessa todettiin vielä, että koulujen tietostrategioiden laajuudella tai tasolla ei ole tällä hetkellä merkitystä siihen, miten koulun opettajat asennoituvat teknologian käyttöön. Tietostrategioiden laadinnassa ja strategian viemisessä opettajien arkipäivään on epäonnistuttu. Tutkimuksen mukaan erityisesti tietokoneiden käyttöä koskevaan suunnitteluun tulee kehittää uusia toimintatapoja. Uusien toimintatapojen avulla pitää varmistaa teknologiastrategioiden riittävä sisällöllinen taso, strategiaprosessin jatkuvuus ja opettajien sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin. Ratkaisuna strategiaprosessin ongelmiin esitetään tutkimuksessa opettajakohtaisen suunnittelun mallia.
AB - Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten perusopetuksen opettajien teknologia-asenteita. Lähtökohtana tutkimukselle on teknologian käytön ja erityisesti hyötyohjelmien käytön lievä vähentyminen suomalaisessa perusopetuksessa. Tässä tutkimuksessa etsitään syitä teknologian ja erityisesti tietokoneiden käytön ongelmiin opettajan näkökulmasta. Opettajien teknologia-asenteita verrataan opettajan kokemaan työuupumukseen ja työhyvinvointiin, sekä vastaajien koulun tietostrategian laajuuteen ja tasoon. Tutkimus perustuu 2660 opettajan web-kyselylomakkeeseen, 210 opettajan paperimuotoiseen kyselylomakkeeseen, asiantuntijahaastatteluihin ja 352 perusopetuksen koulun tietostrategian analyysiin.Väitöskirjan teoreettinen osa ja sen pohjalta laadittu mittaristo perustuu kolmeen pääteoriaan. Opettajien teknologia-asenteen taustalla on Davisin (1989) teknologia-asennemalli. (Technology Acceptance Model, TAM) Työuupumusta tarkastellaan Maslachin (1981) kolmiulotteisen työuupumusteorian perusteella. Työhyvinvoinnin tarkastelussa taas nojataan Csikszentmihalyin (1991) flow-teoriaan.Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella suomalaisen perusopetuksen opettajan työtä, ja löytää sen kautta opettajien teknologia-asenteisiin yhteydessä olevia tekijöitä. Työn tuloksien avulla pystytään kehittämään suomalaisen perusopetuksen teknologiankäyttöä tehokkaammaksi sekä opettajan työn että oppilaiden oppimisen näkökulmasta. Väitöskirja on tehty osana Tampereen teknillisen yliopiston “Teknologia opettajan perustehtävän tukena” -hanketta. Työsuojelurahaston rahoittama hanke toteutettiin vuosina 2005-2007 Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikössä, Advanced Multimedia Centerissä.Tutkimuksen päätulokset liittyvät erityisesti opettajien teknologia-asenteen rakenteeseen. Opettajien kokema tietokoneiden käyttökelpoisuus ennustaa opettajien tietokoneiden käyttötaitoa enemmän teknologian tulevaisuuden käyttöä. Tulevaisuudessa opettajien tietokone- ja teknologiakoulutuksen tulisikin painottua teknisen käyttötaidon kouluttamisen sijasta siihen, miten erilaisia teknologioita voidaan käyttää opetuksessa. Työuupumuksella ei todettu merkittäviä yhteyksiä opettajien teknologia-asenteiden kanssa. Sen sijaan opettajan työssään saamilla flow-kokemuksilla ja opettajan teknologia-asenteella on voimakkaita yhteyksiä. Teknologiaa ja tietokoneita työssään käyttävät opettajat voivat myös työssään hyvin. Pelko siitä, että teknologian lisääntyminen kouluissa aiheuttaisi laajasti opettajissa ahdistusta, on tämän tutkimuksen perusteella turha. Ennemminkin voidaan puhua tietokoneiden aiheuttamasta innostuksesta. Tutkimuksessa todettiin vielä, että koulujen tietostrategioiden laajuudella tai tasolla ei ole tällä hetkellä merkitystä siihen, miten koulun opettajat asennoituvat teknologian käyttöön. Tietostrategioiden laadinnassa ja strategian viemisessä opettajien arkipäivään on epäonnistuttu. Tutkimuksen mukaan erityisesti tietokoneiden käyttöä koskevaan suunnitteluun tulee kehittää uusia toimintatapoja. Uusien toimintatapojen avulla pitää varmistaa teknologiastrategioiden riittävä sisällöllinen taso, strategiaprosessin jatkuvuus ja opettajien sitoutuminen asetettuihin tavoitteisiin. Ratkaisuna strategiaprosessin ongelmiin esitetään tutkimuksessa opettajakohtaisen suunnittelun mallia.
M3 - Väitöskirja
SN - 978-952-15-2050-1
T3 - Tampere University of Technology. Publication
BT - Tietokoneet perusopetuksen opettajan arkipäivässä: Opettajien työhyvinvoinnin, työuupumuksen ja koulun tietostrategioiden vaikutukset teknologia-asenteeseen
PB - Tampere University of Technology
ER -