Turvallisuuden hallintajärjestelmän testaaminen korkeakouluympäristössä

Organisaatioilla on paljon erilaisia turvallisuustoimintoja, jotka tähtäävät kokonaisvaltaiseen turvallisuuden hallintaan. Yliopistoissa toimintaympäristö luo erityisiä haasteita turvallisuusasioiden organisoinnille. Tähän ympäristöön on luotu kokonaisvaltainen turvallisuuden hallintajärjestelmä, joka ottaa huomioon toimintaympäristön erityispiirteet sekä turvallisuuden hallinnassa eri Suomen yliopistoissa havaitut puutteet. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli testata yliopistoihin ja korkeakouluihin kehitetyn turvallisuuden hallintajärjestelmän sisältämien toimenpiteiden toimivuutta, jotta järjestelmää voidaan kehittää parhaiten yliopistoympäristöön sopivaksi. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, mitä vaikutuksia järjestelmän soveltaminen aiheuttaa organisaation turvallisuustasoon.

Tutkimuksen aikana toteutettiin seuraavia toimenpiteitä: perustettiin turvallisuuden suunnitteluryhmä, toteutettiin turvallisuusilmapiiriselvitys kaksi kertaa, yhtenäistettiin riskien arviointimenettely, nimettiin yksikkökohtaiset työsuojeluasiamiehet, julkaistiin vuosittaiset turvallisuusraportit, luotiin turvallisuusmittaristo ja kehitettiin lainsäädännön seurantamenettelyä. Turvallisuuden hallintajärjestelmän toimivuutta arvioitiin turvallisuusilmapiiriselvityksellä, työsuojeluasiamiesten haastatteluilla ja turvallisuuden suunnitteluryhmän haastattelulla. Turvallisuusilmapiiriselvitys kartoitti yliopiston henkilöstön mielipiteitä turvallisuusasioista. Kumpanakin kertana kyselyyn vastasi noin 32 % yliopiston henkilöstöstä. Työsuojeluasiamieshaastatteluilla (18 kappaletta) kerättiin tietoa turvallisuustoiminnan kehittymisestä yksikkö- ja yliopistotasolla. Turvallisuuden suunnitteluryhmän haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, johon osallistui viisi ryhmän jäsentä. Haastattelussa keskusteltiin koko hankkeen onnistumisesta ja suunnitteluryhmän toimivuudesta.

Samat positiiviset ja kehittämistä vaativat tekijät tulivat esille kummassakin turvallisuusilmapiiriselvityksessä. Keskeisimmiksi positiivisiksi tuloksiksi nousivat vastaajien myönteiset asenteet työpaikan turvallisuuteen ja hyvänä pidetty turvallisuustietoisuus. Kyselyssä esille tulleita kehittämistarpeita olivat koulutus ja kommunikaatio sekä turvallisuusasioiden huomioon ottaminen. Työsuojeluasiamiehet pitivät turvallisuustasoa varsin hyvänä. Lisäksi koettiin, että turvallisuustoimintaa pyritään yliopiston tasolla jatkuvasti parantamaan. Suurimmat kehittämistarpeet haastattelujen perusteella voidaan sanoa olevan turvallisuustietoisuuden ja käytännön toiminnan kehittämisessä. Suunnitteluryhmän haastattelussa hankkeen parhaiten onnistuneina toimintatapoina pidettiin suunnitteluryhmän kokouksia sekä turvallisuusraportin tekemistä. Toiminnan kehittämiseen nähtiin kuitenkin tarvetta erityisesti toimintatapojen jalkauttamisen osalta.

Hankkeen aikana järjestelmällinen turvallisuuden hallinta saatiin TTY:llä hyvin käynnistettyä. Erilaisilla menetelmillä toteutetut arvioinnit ovat osoittaneet, että oikeaan suuntaan ollaan menossa. Kuitenkin arviointien tulokset osoittavat myös, että toimintaa voidaan vielä kehittää. Jatkossa on tärkeää keskittyä käynnistettyjen toimintatapojen (esimerkiksi turvallisuuden suunnitteluryhmän ja työsuojeluasiamiestoiminnan) vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen.