Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen arviointi: Organisaatioiden näkökulmia

Reetta Muhonen; Maria Pietilä; Tommi Kärkkäinen; Janne Pölönen

doi:10.5281/zenodo.15622147

Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen arviointi: Organisaatioiden näkökulmia

Reetta Muhonen
, Maria Pietilä
, Tommi Kärkkäinen
, Janne Pölönen

Research output: Book/Report › Commissioned report

11 Downloads (Pure)

Abstract

Original language	Finnish
Publisher	Tieteellisten seurain valtuuskunta
Number of pages	83
ISBN (Electronic)	978-952-7589-16-8
DOIs	https://doi.org/10.5281/zenodo.15622147
Publication status	Published - 10 Jun 2025
Publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Name	Tieteellisten seurain valtuuskunnan verkkojulkaisuja
No.	24
ISSN (Electronic)	2242-8011

Access to Document

10.5281/zenodo.15622147Licence: CC BY

Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen arviointi Organisaatioiden näkökulmiaFinal published version, 533 KBLicence: CC BY

https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202509099088Licence: CC BY

Cite this

@book{f705b6b5ea2e413b9a759fdf3d537ef9,

title = "Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen arviointi: Organisaatioiden n{\"a}k{\"o}kulmia",

abstract = "Tavoite Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) k{\"a}ynnisti t{\"a}m{\"a}n hankkeen tammikuussa 2023 edist{\"a}{\"a}kseen tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia vastuullisten arviointik{\"a}yt{\"a}nteiden mukaisesti. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa vaikuttavuuden arvioinnista huomioiden eri tieteenalojen ja organisaatiotyyppien erityispiirteet sek{\"a} edist{\"a}{\"a} vastuullista arviointikulttuuria nostamalla esiin erilaisten tutkijaprofiilien huomioimisen t{\"a}rkeys. Hankkeen ensimm{\"a}inen osa k{\"a}sitteli tutkijoiden n{\"a}kemyksi{\"a} vaikuttavuuden arvioinnista, ja sen tulokset on julkaistu maaliskuussa 2025 ilmestyneess{\"a} raportissa. T{\"a}ss{\"a} raportissa keskityt{\"a}{\"a}n hankkeen toiseen osaan, jossa syvennyttiin organisaatiotason n{\"a}kemyksiin vaikuttavuuden arvioinnista suomalaisissa yliopistoissa, valtion tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Lis{\"a}ksi tehtiin katsaus nelj{\"a}n verrokkimaan vaikuttavuuden arvioinnin k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}ihin. Aineistot Raportissa esitetyt tulokset perustuvat useisiin eri aineistoihin: kyselyyn, haastatteluihin ja dokumenttiaineistoon. Lis{\"a}ksi olemme hy{\"o}dynt{\"a}neet Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen julkisesti saatavilla olevia aineistoja. Keskeiset tulokset ja johtop{\"a}{\"a}t{\"o}kset Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}t vaihtelevat organisaatiotyypeitt{\"a}in ja kytkeytyv{\"a}t kunkin organisaation perusteht{\"a}viin, tutkimustoiminnan luonteeseen ja resursseihin. Organisaatioiden syyt arvioida vaikuttavuutta liittyv{\"a}t lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}st{\"a} ja rahoittajilta tuleviin vaateisiin, rahoitukseen, strategiseen ohjaukseen, toiminnan kehitt{\"a}miseen ja itsearviointiin sek{\"a} yhteiskunnallisiin odotuksiin. Lis{\"a}ksi organisaatiot pyrkiv{\"a}t tutkimustoimintaansa seuraamalla ja arvioimalla tekem{\"a}{\"a}n n{\"a}kyv{\"a}ksi tutkimuksen moninaisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Yliopistot, valtion tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut toivovat vahvempaa kansallista yhteisty{\"o}t{\"a} tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin kehitt{\"a}misess{\"a}. Toiveet yhteisty{\"o}st{\"a} liittyv{\"a}t erityisesti hyvien k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}jen jakamiseen ja yhteiseen oppimiseen, ei niink{\"a}{\"a}n sitovien arviointikehysten rakentamiseen. T{\"a}rke{\"a}n{\"a} pidet{\"a}{\"a}n my{\"o}s systemaattista vaikuttavuuden arvioinnin tietokantojen kehitt{\"a}mist{\"a}. Toive kansallisesta yhteisty{\"o}st{\"a} liittyy my{\"o}s arviointity{\"o}h{\"o}n liittyv{\"a}n kuormituksen ja taloudellisten kustannusten kevent{\"a}miseen. Vastuullisen arvioinnin kehitt{\"a}misess{\"a} on t{\"a}rke{\"a}{\"a} tunnistaa tiedeyhteis{\"o}n eri toimijoiden roolit sek{\"a} selkeytt{\"a}{\"a} vaikuttavuudelle asetettuja tavoitteita. Lis{\"a}ksi tarvitaan koordinoitua yhteisty{\"o}t{\"a} tiedekent{\"a}n eri toimijoiden v{\"a}lill{\"a}. Arviointik{\"a}yt{\"a}nt{\"o}jen kehitt{\"a}misess{\"a} on t{\"a}rke{\"a}{\"a} s{\"a}ilytt{\"a}{\"a} herkkyys vaikuttavuuden monimuotoisuudelle. Yht{\"a} t{\"a}rke{\"a}{\"a} on kuitenkin huomioida my{\"o}s se, ett{\"a} kaikki vaikuttavuus ei ole mitattavissa tai suoraan j{\"a}ljitett{\"a}viss{\"a} yksitt{\"a}isiin tutkimustoimiin.",

author = "Reetta Muhonen and Maria Pietil{\"a} and Tommi K{\"a}rkk{\"a}inen and Janne P{\"o}l{\"o}nen",

year = "2025",

month = jun,

day = "10",

doi = "10.5281/zenodo.15622147",

language = "Suomi",

series = "Tieteellisten seurain valtuuskunnan verkkojulkaisuja",

publisher = "Tieteellisten seurain valtuuskunta",

number = "24",

}

TY - BOOK

T1 - Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen arviointi

T2 - Organisaatioiden näkökulmia

AU - Muhonen, Reetta

AU - Pietilä, Maria

AU - Kärkkäinen, Tommi

AU - Pölönen, Janne

PY - 2025/6/10

Y1 - 2025/6/10

N2 - Tavoite Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) käynnisti tämän hankkeen tammikuussa 2023 edistääkseen tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia vastuullisten arviointikäytänteiden mukaisesti. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa vaikuttavuuden arvioinnista huomioiden eri tieteenalojen ja organisaatiotyyppien erityispiirteet sekä edistää vastuullista arviointikulttuuria nostamalla esiin erilaisten tutkijaprofiilien huomioimisen tärkeys. Hankkeen ensimmäinen osa käsitteli tutkijoiden näkemyksiä vaikuttavuuden arvioinnista, ja sen tulokset on julkaistu maaliskuussa 2025 ilmestyneessä raportissa. Tässä raportissa keskitytään hankkeen toiseen osaan, jossa syvennyttiin organisaatiotason näkemyksiin vaikuttavuuden arvioinnista suomalaisissa yliopistoissa, valtion tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Lisäksi tehtiin katsaus neljän verrokkimaan vaikuttavuuden arvioinnin käytäntöihin. Aineistot Raportissa esitetyt tulokset perustuvat useisiin eri aineistoihin: kyselyyn, haastatteluihin ja dokumenttiaineistoon. Lisäksi olemme hyödyntäneet Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen julkisesti saatavilla olevia aineistoja. Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin käytännöt vaihtelevat organisaatiotyypeittäin ja kytkeytyvät kunkin organisaation perustehtäviin, tutkimustoiminnan luonteeseen ja resursseihin. Organisaatioiden syyt arvioida vaikuttavuutta liittyvät lainsäädännöstä ja rahoittajilta tuleviin vaateisiin, rahoitukseen, strategiseen ohjaukseen, toiminnan kehittämiseen ja itsearviointiin sekä yhteiskunnallisiin odotuksiin. Lisäksi organisaatiot pyrkivät tutkimustoimintaansa seuraamalla ja arvioimalla tekemään näkyväksi tutkimuksen moninaisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Yliopistot, valtion tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut toivovat vahvempaa kansallista yhteistyötä tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisessä. Toiveet yhteistyöstä liittyvät erityisesti hyvien käytäntöjen jakamiseen ja yhteiseen oppimiseen, ei niinkään sitovien arviointikehysten rakentamiseen. Tärkeänä pidetään myös systemaattista vaikuttavuuden arvioinnin tietokantojen kehittämistä. Toive kansallisesta yhteistyöstä liittyy myös arviointityöhön liittyvän kuormituksen ja taloudellisten kustannusten keventämiseen. Vastuullisen arvioinnin kehittämisessä on tärkeää tunnistaa tiedeyhteisön eri toimijoiden roolit sekä selkeyttää vaikuttavuudelle asetettuja tavoitteita. Lisäksi tarvitaan koordinoitua yhteistyötä tiedekentän eri toimijoiden välillä. Arviointikäytäntöjen kehittämisessä on tärkeää säilyttää herkkyys vaikuttavuuden monimuotoisuudelle. Yhtä tärkeää on kuitenkin huomioida myös se, että kaikki vaikuttavuus ei ole mitattavissa tai suoraan jäljitettävissä yksittäisiin tutkimustoimiin.

AB - Tavoite Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) käynnisti tämän hankkeen tammikuussa 2023 edistääkseen tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia vastuullisten arviointikäytänteiden mukaisesti. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa vaikuttavuuden arvioinnista huomioiden eri tieteenalojen ja organisaatiotyyppien erityispiirteet sekä edistää vastuullista arviointikulttuuria nostamalla esiin erilaisten tutkijaprofiilien huomioimisen tärkeys. Hankkeen ensimmäinen osa käsitteli tutkijoiden näkemyksiä vaikuttavuuden arvioinnista, ja sen tulokset on julkaistu maaliskuussa 2025 ilmestyneessä raportissa. Tässä raportissa keskitytään hankkeen toiseen osaan, jossa syvennyttiin organisaatiotason näkemyksiin vaikuttavuuden arvioinnista suomalaisissa yliopistoissa, valtion tutkimuslaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Lisäksi tehtiin katsaus neljän verrokkimaan vaikuttavuuden arvioinnin käytäntöihin. Aineistot Raportissa esitetyt tulokset perustuvat useisiin eri aineistoihin: kyselyyn, haastatteluihin ja dokumenttiaineistoon. Lisäksi olemme hyödyntäneet Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen julkisesti saatavilla olevia aineistoja. Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin käytännöt vaihtelevat organisaatiotyypeittäin ja kytkeytyvät kunkin organisaation perustehtäviin, tutkimustoiminnan luonteeseen ja resursseihin. Organisaatioiden syyt arvioida vaikuttavuutta liittyvät lainsäädännöstä ja rahoittajilta tuleviin vaateisiin, rahoitukseen, strategiseen ohjaukseen, toiminnan kehittämiseen ja itsearviointiin sekä yhteiskunnallisiin odotuksiin. Lisäksi organisaatiot pyrkivät tutkimustoimintaansa seuraamalla ja arvioimalla tekemään näkyväksi tutkimuksen moninaisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Yliopistot, valtion tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut toivovat vahvempaa kansallista yhteistyötä tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisessä. Toiveet yhteistyöstä liittyvät erityisesti hyvien käytäntöjen jakamiseen ja yhteiseen oppimiseen, ei niinkään sitovien arviointikehysten rakentamiseen. Tärkeänä pidetään myös systemaattista vaikuttavuuden arvioinnin tietokantojen kehittämistä. Toive kansallisesta yhteistyöstä liittyy myös arviointityöhön liittyvän kuormituksen ja taloudellisten kustannusten keventämiseen. Vastuullisen arvioinnin kehittämisessä on tärkeää tunnistaa tiedeyhteisön eri toimijoiden roolit sekä selkeyttää vaikuttavuudelle asetettuja tavoitteita. Lisäksi tarvitaan koordinoitua yhteistyötä tiedekentän eri toimijoiden välillä. Arviointikäytäntöjen kehittämisessä on tärkeää säilyttää herkkyys vaikuttavuuden monimuotoisuudelle. Yhtä tärkeää on kuitenkin huomioida myös se, että kaikki vaikuttavuus ei ole mitattavissa tai suoraan jäljitettävissä yksittäisiin tutkimustoimiin.

U2 - 10.5281/zenodo.15622147

DO - 10.5281/zenodo.15622147

M3 - Tutkimusraportti

T3 - Tieteellisten seurain valtuuskunnan verkkojulkaisuja

BT - Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen arviointi

PB - Tieteellisten seurain valtuuskunta

ER -