Abstract
Tämän diplomityön laskentatarkastelut on tehty Tampereen teknillisen yliopiston
rakennusfysiikan tutkimusryhmässä, osana kansallista FRAME-hanketta. Diplomi-
työn pääasiallisena tarkoituksena on ollut arvioida laskennallisesti U-arvojen pie-
nentämisen sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia tuulettuvien kattoristikkoyläpoh-
jien lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan sekä tunnistaa niitä toimenpiteitä, joilla
näiden rakenteiden toiminta saataisiin turvattua sekä nykyisissä että tulevaisuuden
ilmasto-olosuhteissa Suomessa.
Tarkastelut on tehty käyttäen rakennusfysiikan tutkimusryhmässä jo aikaisemmin
kehitettyä rakenteiden kosteusteknisen toiminnan analysointimenetelmää, joka käy-
tännössä tarkoittaa erilaisten lähtötietojen ja tarkasteluperiaatteiden kokoelmaa.
Analysointimenetelmän ideana on määrittää laskennallisesti rakenteiden kriittisten
pisteiden lämpötila- ja kosteusolosuhteet rakennusfysikaalisesti mitoittavissa sisä- ja
ulkoilman olosuhteissa ja tämän jälkeen arvioida näitä olosuhteita erilaisten toimin-
takriteerien (vaurioitumismekanismien) ja näille asetettavien raja-arvojen avulla.
Tehtyjen tarkastelujen perusteella yläpohjan päälämmöneristekerroksen kasvatta-
minen laskee lämmöneristeen ulkopuolisten rakenneosien lämpötilaa ja tätä kautta
kasvattaa homeriskiä näissä rakenteen osissa. Ennustettu ilmastonmuutos kasvattaa
ulkoilman homehtumiselle alttiiden olosuhteiden määrää, mistä syystä ennustetut
tulevaisuuden olosuhteet ovat rakenteille nykyilmastoa haastavammat.
Tuulettuvien kattoristikkoyläpohjien lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa on kuiten-
kin mahdollista parantaa monin eri tavoin. Tehdyissä tarkasteluissa tehokkaimmik-
si menetelmiksi osoittautuivat homehtumisen suhteen kestävien materiaalien sekä
lämpöä eristävän aluskatteen käyttäminen. Molemmilla tavoilla rakenteille lasket-
tu homeindeksi saatiin kaikissa tarkastelluissa tilanteissa laskemaan alle asetetun raja-arvon (M <1, eli ei homeenkasvua).
Myös katolle osuvan auringonsäteilyn määrän, yläpohjarakenteen sisäpinnan vesi-
höyrynvastuksen, päälämmöneristekerroksen kosteuskapasiteetin kasvattaminen se-
kä päälämmöneristekerroksen merkittävä ohentaminen ja ilmastonmuutoksen hillit-
seminen parantavat tuulettuvien kattoristikkoyläpohjien kosteusteknistä toimintaa.
Työn aikana on noussut esille useita toimenpiteitä, joilla laskentatarkastelujen tark-
kuutta saataisiin edelleen parannettua. Näitä ovat muun muassa tarkempien raken-
nemallien käyttäminen, taivaan pitkäaaltoisen säteilyn tarkempi huomioon ottami-
nen, yläpohjan ilmatilan ilmanvaihtuvuuden tarkempi laskenta, erilaisten ilma- ja
sadevuotojen vaikutusten arvioiminen, tarkempien materiaalimallien käyttäminen
sekä rakenteissa mahdollisesti olevien home- tai mikrobivaurioiden synnyttämän si-
säilmahaitan arviointi.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Publisher | Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikan laitos, rakennetekniikka |
| Number of pages | 107 |
| Publication status | Published - Oct 2015 |
| Publication type | G2 Master's thesis, polytechnic Master's thesis |
ASJC Scopus subject areas
- Building and Construction
- Civil and Structural Engineering