Abstrakti
Hitas-järjestelmän tavoitteena on ollut tuottaa monipuolista, kohtuuhintaista omistusasuntokantaa erityisesti lapsiperheiden ja työssäkäyvien asumisen tarpeisiin. Vuoden 2020 lopulla kaupunginvaltuusto päätti käynnistää valmistelun korvaavasta mallista Hitas-järjestelmälle. Tämän selvityksen tarkoituksena on tarjota tietoa asuntosuunnittelun laatutekijöistä ja antaa näkökulmia Hitas-järjestelmän puitteissa rakennettujen asuntojen laatuun. Selvitys on tehty Tampereen yliopiston Kestävän asuntoarkkitehtuurin tutkimusryhmässä (ASUTUT) Helsingin kaupungin toimeksiannosta touko-syyskuussa 2022.
Selvitys perustuu kirjallisuuspohjaisesti määriteltyihin asuntosuunnittelun laatutekijöihin, jotka on jaettu seuraaviin osakokonaisuuksiin: asuntojakauma, sisäolosuhteet ja tilallinen mukautumiskyky. Laatutekijöiden toteutumista tarkastellaan neljässä case-kohdeparissa, joihin kuhunkin kuuluu yksi Hitas- ja yksi sääntelemätön omistuskohde. Kohteet ovat valmistuneet vuonna 2017 tai sen jälkeen ja sijoittuvat selvityksen laatimisen aikaan kaupungin voimakkaimmin rakentuville uusille asuinalueille. Kohteiden itsensä analyysin rinnalla niitä käytetään myös havainnollistamaan laatutekijöihin liittyviä suunnitteluratkaisuja. Kaikkiaan kohteisiin kuuluu 558 asuntoa.
Selvityksessä tarkasteltujen kohteiden perusteella Hitas-järjestelmä on onnistunut tarjoamaan muuta tuotantoa enemmän asuntokokojen vaihtelevuutta ja perheille sopivia urbaaneja koteja. Asuntojakauman suhteen Hitas-kohteissa oli sääntelemättömiin kohteisiin verrattuna vähemmän yksiöitä ja keskimäärin paitsi huonemääräisesti, myös pinta-alallisesti hieman suurempia asuntoja. Hitas-kohteissa, kuten sääntelemättömissäkin kohteissa, asuntojen tilaratkaisujen monipuolisuudessa ilmeni parannettavaa. Usein tietyn kohteen asunnot olivat vahvasti itseään toistavia, esimerkiksi kaikki kaksiot samanlaisia. Tällöin asuntotarjonnan monipuolisuus ja sitä myöten kyky vastata erilaisiin asumisen tarpeisiin kärsii, erityisesti kyseisten toistuvien ratkaisujen itsessään ollessa tavallisesti varsin joustamattomia.
Sisäolosuhteiden osalta puutteet ilmenivät koko tarkasteluaineistossa keskeisimmin asuntojen kehnona päivänvalonsaantina. Keskikäytävällisiä porraskäytäviä oli tarkasteluaineistossa vain yksi, joka sijaitsi sääntelemättömässä kohteessa, mutta sekä Hitas- että sääntelemättömissä kohteissa oli paljon syvärunkoisia asuntoja. Yhteen suuntaan avautuvia asuntoja oli Hitas-kohteissa jonkin verran vähemmän kuin sääntelemättömissä kohteissa. Useissa asunnoissa olohuoneen (ja siihen yhdistetyn tai avoimesti kytketyn keittiön) edustalle asettuva parveke varjosti tilan ainoaa ikkunaa.
Tilallinen mukautumiskyky oli Hitas-asunnoissa keskimäärin sääntelemättömiä parempaa. Hitas-asunnot olivat pääosin paremmin kalustettavissa ei vain pinta-alansa, vaan myös muiden suunnitteluratkaisujensa ansiosta: esimerkiksi liikennetiloja oli vähemmän ja vastaavasti kalustettavaa tilaa enemmän, huoneiden aukotus oli toimivammin suunniteltu ja oleskelutiloista rajattuja, joskin niihin yhteydessä olevia keittiöitä oli enemmän. Usein ikkunoiden sijoittelu esti tilojen jakamisen erillisiksi ikkunallisiksi huoneikseen. Hitas-kohteissa keittiö kuitenkin osoittautui sääntelemättömiä useammin mahdolliseksi eriyttää omaksi ikkunalliseksi huoneekseen.
Kaiken kaikkiaan tarkastellut asuntosuunnittelun laatutekijät toteutuivat jonkin verran paremmin Hitas-kohteissa kuin sääntelemättömissä kohteissa. Samalla sääntelemättömän tuotannon asuntojen käytettävyyttä ja muunneltavuutta heikentävät suunnittelukäytännöt vaikuttavat kuitenkin ulottuvan myös Hitas-tuotantoon. Tämän selvityksen perusteella olisi aiheellista tarkastella laajempaan otokseen perustuvalla jatkotutkimuksella Hitas-asuntojen asukkaiden toimintamahdollisuuksia ja hyvinvointia tukevien suunnitteluratkaisujen yleisyyttä ja niiden toteutumista edesauttaneita tekijöitä.
Selvitys perustuu kirjallisuuspohjaisesti määriteltyihin asuntosuunnittelun laatutekijöihin, jotka on jaettu seuraaviin osakokonaisuuksiin: asuntojakauma, sisäolosuhteet ja tilallinen mukautumiskyky. Laatutekijöiden toteutumista tarkastellaan neljässä case-kohdeparissa, joihin kuhunkin kuuluu yksi Hitas- ja yksi sääntelemätön omistuskohde. Kohteet ovat valmistuneet vuonna 2017 tai sen jälkeen ja sijoittuvat selvityksen laatimisen aikaan kaupungin voimakkaimmin rakentuville uusille asuinalueille. Kohteiden itsensä analyysin rinnalla niitä käytetään myös havainnollistamaan laatutekijöihin liittyviä suunnitteluratkaisuja. Kaikkiaan kohteisiin kuuluu 558 asuntoa.
Selvityksessä tarkasteltujen kohteiden perusteella Hitas-järjestelmä on onnistunut tarjoamaan muuta tuotantoa enemmän asuntokokojen vaihtelevuutta ja perheille sopivia urbaaneja koteja. Asuntojakauman suhteen Hitas-kohteissa oli sääntelemättömiin kohteisiin verrattuna vähemmän yksiöitä ja keskimäärin paitsi huonemääräisesti, myös pinta-alallisesti hieman suurempia asuntoja. Hitas-kohteissa, kuten sääntelemättömissäkin kohteissa, asuntojen tilaratkaisujen monipuolisuudessa ilmeni parannettavaa. Usein tietyn kohteen asunnot olivat vahvasti itseään toistavia, esimerkiksi kaikki kaksiot samanlaisia. Tällöin asuntotarjonnan monipuolisuus ja sitä myöten kyky vastata erilaisiin asumisen tarpeisiin kärsii, erityisesti kyseisten toistuvien ratkaisujen itsessään ollessa tavallisesti varsin joustamattomia.
Sisäolosuhteiden osalta puutteet ilmenivät koko tarkasteluaineistossa keskeisimmin asuntojen kehnona päivänvalonsaantina. Keskikäytävällisiä porraskäytäviä oli tarkasteluaineistossa vain yksi, joka sijaitsi sääntelemättömässä kohteessa, mutta sekä Hitas- että sääntelemättömissä kohteissa oli paljon syvärunkoisia asuntoja. Yhteen suuntaan avautuvia asuntoja oli Hitas-kohteissa jonkin verran vähemmän kuin sääntelemättömissä kohteissa. Useissa asunnoissa olohuoneen (ja siihen yhdistetyn tai avoimesti kytketyn keittiön) edustalle asettuva parveke varjosti tilan ainoaa ikkunaa.
Tilallinen mukautumiskyky oli Hitas-asunnoissa keskimäärin sääntelemättömiä parempaa. Hitas-asunnot olivat pääosin paremmin kalustettavissa ei vain pinta-alansa, vaan myös muiden suunnitteluratkaisujensa ansiosta: esimerkiksi liikennetiloja oli vähemmän ja vastaavasti kalustettavaa tilaa enemmän, huoneiden aukotus oli toimivammin suunniteltu ja oleskelutiloista rajattuja, joskin niihin yhteydessä olevia keittiöitä oli enemmän. Usein ikkunoiden sijoittelu esti tilojen jakamisen erillisiksi ikkunallisiksi huoneikseen. Hitas-kohteissa keittiö kuitenkin osoittautui sääntelemättömiä useammin mahdolliseksi eriyttää omaksi ikkunalliseksi huoneekseen.
Kaiken kaikkiaan tarkastellut asuntosuunnittelun laatutekijät toteutuivat jonkin verran paremmin Hitas-kohteissa kuin sääntelemättömissä kohteissa. Samalla sääntelemättömän tuotannon asuntojen käytettävyyttä ja muunneltavuutta heikentävät suunnittelukäytännöt vaikuttavat kuitenkin ulottuvan myös Hitas-tuotantoon. Tämän selvityksen perusteella olisi aiheellista tarkastella laajempaan otokseen perustuvalla jatkotutkimuksella Hitas-asuntojen asukkaiden toimintamahdollisuuksia ja hyvinvointia tukevien suunnitteluratkaisujen yleisyyttä ja niiden toteutumista edesauttaneita tekijöitä.
Julkaisun otsikon käännös | Housing Design Quality Factors |
---|---|
Alkuperäiskieli | Suomi |
Kustantaja | City of Helsinki |
Käyttöönottava elin | Helsingin kaupunki - City of Helsinki |
Sivumäärä | 72 |
Tila | Julkaistu - 2023 |
OKM-julkaisutyyppi | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys |