Ennustaako digitaalisen teknologian käyttö koulussa matalampia PISA-tuloksia vai päinvastoin? – Oppilaiden raportoima digitaalisen teknologian käyttö koulussa ja sen yhteys lukutaidon tehtävistä suoriutumiseen PISA-tutkimuksissa vuosina 2000–2018

Digitaalisen teknologian käyttö vapaa-ajalla ja erityisesti koulussa on tutkimuksissa toisinaan yhdistetty heikompiin osaamistuloksiin. Esimerkiksi PISA-tutkimusten aineistoilla on osoitettu, että varsinkin oppitunneilla tapahtuva digitaalisen teknologian käyttö on yhteydessä matalampiin pistemääriin osaamistehtävissä. Näitä havaintoja on toisinaan tulkittu osoituksena koulutuksen digitalisaation haitallisuudesta. Tässä luvussa tarkastellaan sitä, miten oppilaiden raportoima digitaalisen teknologian käyttö koulussa on yhteydessä PISA-kokeessa arvioituun lukutaitoon, sekä sitä, miten digitaalisen teknologian käyttö on yhteydessä oppilaiden lukutaitoon lukutaidon suoritustasoilla tai tuen tasoilla. Analyyseissa käytettiin vuosien 2000–2018 PISA-tutkimuksen lukutaidon arviointialueen aineistoja yhdistettynä digitaalisen teknologian koulukäyttöä mitanneisiin kysymyksiin. Aineisto analysoitiin koulutason klusteroitumisen ja oppilaspainokertoimet huomioivin monen ryhmän regressioanalyysein MPlus-ohjelmistolla. Tulosten mukaan kaikilla PISA-kierroksilla koko aineiston tasolla tarkasteltuna oppilaiden raportoiman digitaalisen teknologian koulukäytön ja lukutaidon arviointialueen pistemäärien välillä oli heikko negatiivinen yhteys. Lukutaidon suoritustasoittain tarkasteltaessa digitaalisen teknologian käyttö ei juuri selittänyt lukutaidon pistemääriä. Tuen saannin mukaan tarkasteltuna koulussa tapahtuvan digitaalisen teknologian käytön yhteys lukutaidon suorituspistemääriin oli negatiivinen ja tilastollisesti merkitsevä kaikilla oppilailla, ja yhteys oli voimakkain erityistä tukea saaneilla oppilailla. Kaikkien mallien selitysosuudet olivat kuitenkin erittäin pieniä. Heikommin suoriutuneet ja tukea saaneet oppilaat raportoivat käyttäneensä digitaalista teknologiaa koulussa keskimäärin muita useammin, mikä voi osin selittää koko aineiston tasolla havaitut negatiiviset yhteydet. Tulosten perusteella voidaan pohtia, käytetäänkö digitaalista teknologiaa koulussa esimerkiksi eriyttämisen ja tuen keinona. Tätä tulisi tutkia eriyttämisen ja tuen toteuttamisen keinoihin kohdistetulla aineistolla tarkemmin.