Abstrakti
Artikkelissa tarkastellaan, miten lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskeva huolisignalointi on muuttunut määrällisesti Suomen eduskunnassa vuosina 1970–2020 eduskuntaesitysten (N=12 005) valossa, ja millaiset kansanedustajan poliittiseen ja sosiaaliseen pääomaan liittyvät tekijät ovat yhteydessä huolisignaloinnin muutoksiin. Kansanedustajien poliittisen ja sosiaalisen pääoman yhteyttä huoliteemaisiin eduskuntaesityksiin tarkastellaan binäärisellä logistisella regressioanalyysilla ja huolisignaloinnin määrällisiä muutoksia tarkastellaan jakaumia kuvailevasti. Analyysi osoittaa, että huolen tematiikoissa on tunnistettavissa kaksi huolen ulottuvuutta: alaikäisiä suojeleva sekä kontrollikeskeinen huolen ulottuvuus. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden huoliteemaan liittyvät kysymykset ovat politisoituneet 1990-luvulta lähtien. Eduskunnassa nouseva huoli on yhteydessä erityisesti oikeistokonservatiivien tapaan tulkita lapsuutta, nuoruutta ja perhe-elämää. Eduskuntaesitykset ilmentävät myös poliittista valtapeliä ja nyky-yhteiskuntaa ohjaavaa pelon kulttuuria.
| Alkuperäiskieli | Suomi |
|---|---|
| Sivut | 283-301 |
| Sivumäärä | 19 |
| Julkaisu | Janus: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti |
| Vuosikerta | 32 |
| Numero | 3 |
| DOI - pysyväislinkit | |
| Tila | Julkaistu - 24 syysk. 2024 |
| Julkaistu ulkoisesti | Kyllä |
| OKM-julkaisutyyppi | A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä |
Siteeraa tätä
- APA
- Author
- BIBTEX
- Harvard
- Standard
- RIS
- Vancouver