Huolipuhetta kielestä vai kielitietoisia ratkaisuja? – Kommentti Saarikiven ja Koskisen raporttiin ”Monikielistä sivistystä vai englanninkielisiä ratkaisuja”

Huoli suomen kielen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa on noussut esille säännöllisin väliajoin viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Tyypillisesti tämä tapahtuu eduskuntavaalien alla, ja niin tälläkin kertaa. Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen asetti vuoden 2022 lopulla selvityshenkilö Janne Saarikiven selvittämään suomen ja ruotsin kielen asemaa suomalaisissa yliopistoissa. Selvitykselle annettiin kaiken kaikkiaan hyvin lyhyt aika, noin kolme kuukautta. On selvää, että siinä ajassa ei pysty kovin syvällistä analyysia tekemään. Heinäkuun alussa ilmestyneen raportin sisällölliset ja menetelmälliset ongelmat ovat siis varmaankin osittain aikapaineesta johtuvia. Kun tämän tyyppisillä selvityshenkilöraporteilla on kuitenkin myös poliittista painoarvoa, kommentoimme tässä tekstissä joitakin raportissa esitettyjä väitteitä ja ehdotuksia, joita pidämme ongelmallisina suomalaisen korkeakoulutuksen ja yhteiskunnan kannalta.