Ikääntyvien näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista

Jukka Mielonen; Kaija Saranto; Hanna Kuusisto; Anssi Kemppi; Ulla-Mari Kinnunen

doi:10.23989/gerontologia.89447

Ikääntyvien näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista

Jukka Mielonen, Kaija Saranto, Hanna Kuusisto, Anssi Kemppi, Ulla-Mari Kinnunen

Tutkimustuotos: Artikkeli › Scientific › vertaisarvioitu

25 Lataukset (Pure)

Abstrakti

Väestön ikääntyminen uhkaa kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuoltokuluja. Aiempien tutkimusten mukaan ikääntyvän väestön selviytyminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sähköistymisestä on epävarmaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten valmiutta ja halua käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita ja niihin liittyvää tietotekniikkaa sekä lääkinnällisiä laitteita ja tietojärjestelmiä. Tutkimus toteutettiin keväällä 2019 verkkokyselynä. Aineiston validoinnin jälkeen otoskoko oli 978. Viitekehyksenä käytettiin UTAUT (Unified Theory of Technology Acceptance) -mallia. Tutkimusaineisto analysoitiin kvantitatiivisella tilastoanalyysillä ja induktiivisella sisällönanalyysillä. Kyselyyn vastanneilla 65–74-vuotiailla on hyvät tietotekniset taidot, tarvittavat laitteet sekä halukkuus käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita. Yli 75-vuotiaat kokevat tietotekniset taitonsa välttäviksi tai huonoiksi. Suurin osa vastanneista käytti tietotekniikkaa tai älylaitetta kotonaan pankkipalveluihin ja uutisten lukemiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Enemmistö oli käyttänyt sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ainakin joskus. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee ohjata väestöä aiempaa aktiivisemmin sähköisten palveluiden piiriin. Palveluverkkojen suunnittelussa on otettava huomioon ikääntyvän väestön kyky käyttää sähköisiä palveluita.

Alkuperäiskieli	Suomi
Sivut	3-12
Sivumäärä	10
Julkaisu	Gerontologia
Vuosikerta	35
Numero	1
DOI - pysyväislinkit	https://doi.org/10.23989/gerontologia.89447
Tila	Julkaistu - 2021
OKM-julkaisutyyppi	A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä

Julkaisufoorumi-taso

Jufo-taso 1

Pääsy asiakirjaan

10.23989/gerontologia.89447Lisenssi: Other

89447-Artikkelin teksti-186812-1-10-20210309
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Final published version, 210 KBLisenssi: Other

http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202106115829Lisenssi: Other

Siteeraa tätä

@article{c7202e9af9154967b09fec592eaab3a6,

title = "Ik{\"a}{\"a}ntyvien n{\"a}kemyksi{\"a} sosiaali- ja terveydenhuollon s{\"a}hk{\"o}isist{\"a} palveluista",

abstract = "V{\"a}est{\"o}n ik{\"a}{\"a}ntyminen uhkaa kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuoltokuluja. Aiempien tutkimusten mukaan ik{\"a}{\"a}ntyv{\"a}n v{\"a}est{\"o}n selviytyminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden s{\"a}hk{\"o}istymisest{\"a} on ep{\"a}varmaa. T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata 65 vuotta t{\"a}ytt{\"a}neiden suomalaisten valmiutta ja halua k{\"a}ytt{\"a}{\"a} sosiaali- ja terveydenhuollon s{\"a}hk{\"o}isi{\"a} palveluita ja niihin liittyv{\"a}{\"a} tietotekniikkaa sek{\"a} l{\"a}{\"a}kinn{\"a}llisi{\"a} laitteita ja tietoj{\"a}rjestelmi{\"a}. Tutkimus toteutettiin kev{\"a}{\"a}ll{\"a} 2019 verkkokyselyn{\"a}. Aineiston validoinnin j{\"a}lkeen otoskoko oli 978. Viitekehyksen{\"a} k{\"a}ytettiin UTAUT (Unified Theory of Technology Acceptance) -mallia. Tutkimusaineisto analysoitiin kvantitatiivisella tilastoanalyysill{\"a} ja induktiivisella sis{\"a}ll{\"o}nanalyysill{\"a}. Kyselyyn vastanneilla 65–74-vuotiailla on hyv{\"a}t tietotekniset taidot, tarvittavat laitteet sek{\"a} halukkuus k{\"a}ytt{\"a}{\"a} sosiaali- ja terveydenhuollon s{\"a}hk{\"o}isi{\"a} palveluita. Yli 75-vuotiaat kokevat tietotekniset taitonsa v{\"a}ltt{\"a}viksi tai huonoiksi. Suurin osa vastanneista k{\"a}ytti tietotekniikkaa tai {\"a}lylaitetta kotonaan pankkipalveluihin ja uutisten lukemiseen sek{\"a} sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Enemmist{\"o} oli k{\"a}ytt{\"a}nyt s{\"a}hk{\"o}isi{\"a} sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ainakin joskus. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee ohjata v{\"a}est{\"o}{\"a} aiempaa aktiivisemmin s{\"a}hk{\"o}isten palveluiden piiriin. Palveluverkkojen suunnittelussa on otettava huomioon ik{\"a}{\"a}ntyv{\"a}n v{\"a}est{\"o}n kyky k{\"a}ytt{\"a}{\"a} s{\"a}hk{\"o}isi{\"a} palveluita.",

author = "Jukka Mielonen and Kaija Saranto and Hanna Kuusisto and Anssi Kemppi and Ulla-Mari Kinnunen",

year = "2021",

doi = "10.23989/gerontologia.89447",

language = "Suomi",

volume = "35",

pages = "3--12",

journal = "Gerontologia",

issn = "0784-0039",

publisher = "Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry",

number = "1",

}

TY - JOUR

T1 - Ikääntyvien näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista

AU - Mielonen, Jukka

AU - Saranto, Kaija

AU - Kuusisto, Hanna

AU - Kemppi, Anssi

AU - Kinnunen, Ulla-Mari

PY - 2021

Y1 - 2021

N2 - Väestön ikääntyminen uhkaa kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuoltokuluja. Aiempien tutkimusten mukaan ikääntyvän väestön selviytyminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sähköistymisestä on epävarmaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten valmiutta ja halua käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita ja niihin liittyvää tietotekniikkaa sekä lääkinnällisiä laitteita ja tietojärjestelmiä. Tutkimus toteutettiin keväällä 2019 verkkokyselynä. Aineiston validoinnin jälkeen otoskoko oli 978. Viitekehyksenä käytettiin UTAUT (Unified Theory of Technology Acceptance) -mallia. Tutkimusaineisto analysoitiin kvantitatiivisella tilastoanalyysillä ja induktiivisella sisällönanalyysillä. Kyselyyn vastanneilla 65–74-vuotiailla on hyvät tietotekniset taidot, tarvittavat laitteet sekä halukkuus käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita. Yli 75-vuotiaat kokevat tietotekniset taitonsa välttäviksi tai huonoiksi. Suurin osa vastanneista käytti tietotekniikkaa tai älylaitetta kotonaan pankkipalveluihin ja uutisten lukemiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Enemmistö oli käyttänyt sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ainakin joskus. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee ohjata väestöä aiempaa aktiivisemmin sähköisten palveluiden piiriin. Palveluverkkojen suunnittelussa on otettava huomioon ikääntyvän väestön kyky käyttää sähköisiä palveluita.

AB - Väestön ikääntyminen uhkaa kasvattaa sosiaali- ja terveydenhuoltokuluja. Aiempien tutkimusten mukaan ikääntyvän väestön selviytyminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sähköistymisestä on epävarmaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata 65 vuotta täyttäneiden suomalaisten valmiutta ja halua käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita ja niihin liittyvää tietotekniikkaa sekä lääkinnällisiä laitteita ja tietojärjestelmiä. Tutkimus toteutettiin keväällä 2019 verkkokyselynä. Aineiston validoinnin jälkeen otoskoko oli 978. Viitekehyksenä käytettiin UTAUT (Unified Theory of Technology Acceptance) -mallia. Tutkimusaineisto analysoitiin kvantitatiivisella tilastoanalyysillä ja induktiivisella sisällönanalyysillä. Kyselyyn vastanneilla 65–74-vuotiailla on hyvät tietotekniset taidot, tarvittavat laitteet sekä halukkuus käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita. Yli 75-vuotiaat kokevat tietotekniset taitonsa välttäviksi tai huonoiksi. Suurin osa vastanneista käytti tietotekniikkaa tai älylaitetta kotonaan pankkipalveluihin ja uutisten lukemiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Enemmistö oli käyttänyt sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ainakin joskus. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee ohjata väestöä aiempaa aktiivisemmin sähköisten palveluiden piiriin. Palveluverkkojen suunnittelussa on otettava huomioon ikääntyvän väestön kyky käyttää sähköisiä palveluita.

U2 - 10.23989/gerontologia.89447

DO - 10.23989/gerontologia.89447

M3 - Artikkeli

SN - 0784-0039

VL - 35

SP - 3

EP - 12

JO - Gerontologia

JF - Gerontologia

IS - 1

ER -