Kielisaarekeoppilaiden metalingvistinen taito: tasapainoilua semantiikan ja syntaksin välillä.

Outi Toropainen, Kaisu Rättyä

Tutkimustuotos: AbstraktiTieteellinen

Abstrakti

Esitelmässämme tarkastelemme suomalaisten kielisaarekeoppilaiden metalingvististä taitoa suomen ja ruotsin kielessä. Metalingvistisillä taidoilla tarkoitamme sellaista eksplisiittistä osaamista kielen rakenteesta, jonka oppilaat osaavat selittää ja sanoittaa (esim. Randen & Danbolt, 2018; Berry, 2005). Kielisaarekeoppilaat ovat lähtökohtaisesti sujuvia suomen ja ruotsin kielen käyttäjiä: heidän koulusivistyskielensä on ruotsi ja he asuvat suomenkielisillä paikkakunnilla (Henricson, 2013).

Metakielellinen taito ja sen käyttö on kiinnostanut etenkin toisenkielentutkijoita: tulosten mukaan metakielellinen osaaminen vaikuttaa myönteisesti toisenkielen oppimiseen (Simard & Gutiérrez, 2018). Metakieli kiinnostaa myös ensikielen tutkijoita, jolloin mielenkiinto on kohdistunut kysymykseen kieliopin opettamisen tarpeellisuudesta ja hyödystä (esim. Watson et al., 2021). Kaksikielisten metakieltä, sen käyttöä ja taitoa, on sen sijaan tutkittu vähemmän.

Aineistonamme on teini-ikäisten kielisaarekeoppilaiden pareittain tai kolmen hengen ryhmissä käymiä nauhoitettuja ja litteroituja keskusteluja. Oppilaat ovat ratkaisseet suomen ja ruotsin kieleen liittyviä tehtäviä. Keskustelujen pituus vaihtelee ja niissä on käytetty sekä suomea että ruotsia. Laadullisen sisällönanalyysin kohteeksi olemme tähän esitelmään valinneet keskusteluista sen kohdan, jossa oppilaat pohtivat neljän suomenkielisen lauseen ruotsinkielisiä vastineita. Tarkastelemme keskusteluissa käytettyjen metalingvististen käsitteiden määrää, valikoimaa ja niiden soveltamista tehtävien ratkaisemiseen.


Berry, R. (2005). Making the most of metalanguage. Language Awareness, 14(1), 3–20.

Henricson, S. (2013). Svenska i finsk miljö. Interaktion, grammatik och flerspråkighet i samtal på svenska språköar i Finland. Doktorsavhandling, Helsingfors universitet.

Randen, Tveit, G. & Danbolt, Vesteraas, A. M. (2018). Metaspråklig bevisshet og andrespråkslæring i skolen. Teoksessa A-K. H. Gujord & G. Tveit Randen (Red.), Norsk som andrespråk – perspektiver på læring og utvikling (s. 311–335). Cappelen Damm.

Watson, A. L., Newman, R. M. C. & Morgan, S. D. (2021). Metatalk and metalinguistic knowledge: the interplay of procedural and declarative knowledge in the classroom discourse of first-language grammar teaching. Language Awareness, 30(3), 257–275.
AlkuperäiskieliSuomi
Sivut117
Sivumäärä1
TilaJulkaistu - 8 marrask. 2024
OKM-julkaisutyyppiEi OKM-tyyppiä
TapahtumaAFinLAn syyssymposium 2024 - University of Turku, Turku, Suomi
Kesto: 7 marrask. 20249 marrask. 2024
https://sites.utu.fi/afinla-2024/

Conference

ConferenceAFinLAn syyssymposium 2024
Maa/AlueSuomi
KaupunkiTurku
Ajanjakso7/11/249/11/24
www-osoite

Tutkimusalat

  • metakieli
  • kielisaareke
  • kielentäminen

!!ASJC Scopus subject areas

  • Language and Linguistics
  • Education

Siteeraa tätä