Abstrakti
Esitelmässämme tarkastelemme suomalaisten kielisaarekeoppilaiden metalingvististä taitoa suomen ja ruotsin kielessä. Metalingvistisillä taidoilla tarkoitamme sellaista eksplisiittistä osaamista kielen rakenteesta, jonka oppilaat osaavat selittää ja sanoittaa (esim. Randen & Danbolt, 2018; Berry, 2005). Kielisaarekeoppilaat ovat lähtökohtaisesti sujuvia suomen ja ruotsin kielen käyttäjiä: heidän koulusivistyskielensä on ruotsi ja he asuvat suomenkielisillä paikkakunnilla (Henricson, 2013).
Metakielellinen taito ja sen käyttö on kiinnostanut etenkin toisenkielentutkijoita: tulosten mukaan metakielellinen osaaminen vaikuttaa myönteisesti toisenkielen oppimiseen (Simard & Gutiérrez, 2018). Metakieli kiinnostaa myös ensikielen tutkijoita, jolloin mielenkiinto on kohdistunut kysymykseen kieliopin opettamisen tarpeellisuudesta ja hyödystä (esim. Watson et al., 2021). Kaksikielisten metakieltä, sen käyttöä ja taitoa, on sen sijaan tutkittu vähemmän.
Aineistonamme on teini-ikäisten kielisaarekeoppilaiden pareittain tai kolmen hengen ryhmissä käymiä nauhoitettuja ja litteroituja keskusteluja. Oppilaat ovat ratkaisseet suomen ja ruotsin kieleen liittyviä tehtäviä. Keskustelujen pituus vaihtelee ja niissä on käytetty sekä suomea että ruotsia. Laadullisen sisällönanalyysin kohteeksi olemme tähän esitelmään valinneet keskusteluista sen kohdan, jossa oppilaat pohtivat neljän suomenkielisen lauseen ruotsinkielisiä vastineita. Tarkastelemme keskusteluissa käytettyjen metalingvististen käsitteiden määrää, valikoimaa ja niiden soveltamista tehtävien ratkaisemiseen.
Berry, R. (2005). Making the most of metalanguage. Language Awareness, 14(1), 3–20.
Henricson, S. (2013). Svenska i finsk miljö. Interaktion, grammatik och flerspråkighet i samtal på svenska språköar i Finland. Doktorsavhandling, Helsingfors universitet.
Randen, Tveit, G. & Danbolt, Vesteraas, A. M. (2018). Metaspråklig bevisshet og andrespråkslæring i skolen. Teoksessa A-K. H. Gujord & G. Tveit Randen (Red.), Norsk som andrespråk – perspektiver på læring og utvikling (s. 311–335). Cappelen Damm.
Watson, A. L., Newman, R. M. C. & Morgan, S. D. (2021). Metatalk and metalinguistic knowledge: the interplay of procedural and declarative knowledge in the classroom discourse of first-language grammar teaching. Language Awareness, 30(3), 257–275.
Metakielellinen taito ja sen käyttö on kiinnostanut etenkin toisenkielentutkijoita: tulosten mukaan metakielellinen osaaminen vaikuttaa myönteisesti toisenkielen oppimiseen (Simard & Gutiérrez, 2018). Metakieli kiinnostaa myös ensikielen tutkijoita, jolloin mielenkiinto on kohdistunut kysymykseen kieliopin opettamisen tarpeellisuudesta ja hyödystä (esim. Watson et al., 2021). Kaksikielisten metakieltä, sen käyttöä ja taitoa, on sen sijaan tutkittu vähemmän.
Aineistonamme on teini-ikäisten kielisaarekeoppilaiden pareittain tai kolmen hengen ryhmissä käymiä nauhoitettuja ja litteroituja keskusteluja. Oppilaat ovat ratkaisseet suomen ja ruotsin kieleen liittyviä tehtäviä. Keskustelujen pituus vaihtelee ja niissä on käytetty sekä suomea että ruotsia. Laadullisen sisällönanalyysin kohteeksi olemme tähän esitelmään valinneet keskusteluista sen kohdan, jossa oppilaat pohtivat neljän suomenkielisen lauseen ruotsinkielisiä vastineita. Tarkastelemme keskusteluissa käytettyjen metalingvististen käsitteiden määrää, valikoimaa ja niiden soveltamista tehtävien ratkaisemiseen.
Berry, R. (2005). Making the most of metalanguage. Language Awareness, 14(1), 3–20.
Henricson, S. (2013). Svenska i finsk miljö. Interaktion, grammatik och flerspråkighet i samtal på svenska språköar i Finland. Doktorsavhandling, Helsingfors universitet.
Randen, Tveit, G. & Danbolt, Vesteraas, A. M. (2018). Metaspråklig bevisshet og andrespråkslæring i skolen. Teoksessa A-K. H. Gujord & G. Tveit Randen (Red.), Norsk som andrespråk – perspektiver på læring og utvikling (s. 311–335). Cappelen Damm.
Watson, A. L., Newman, R. M. C. & Morgan, S. D. (2021). Metatalk and metalinguistic knowledge: the interplay of procedural and declarative knowledge in the classroom discourse of first-language grammar teaching. Language Awareness, 30(3), 257–275.
Alkuperäiskieli | Suomi |
---|---|
Sivut | 117 |
Sivumäärä | 1 |
Tila | Julkaistu - 8 marrask. 2024 |
OKM-julkaisutyyppi | Ei OKM-tyyppiä |
Tapahtuma | AFinLAn syyssymposium 2024 - University of Turku, Turku, Suomi Kesto: 7 marrask. 2024 → 9 marrask. 2024 https://sites.utu.fi/afinla-2024/ |
Conference
Conference | AFinLAn syyssymposium 2024 |
---|---|
Maa/Alue | Suomi |
Kaupunki | Turku |
Ajanjakso | 7/11/24 → 9/11/24 |
www-osoite |
Tutkimusalat
- metakieli
- kielisaareke
- kielentäminen
!!ASJC Scopus subject areas
- Language and Linguistics
- Education