@book{5f508b5b056b411c844e538e65e9fb49,
title = "Korkeakoulupolitiikan dynamiikat Suomessa",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa ymm{\"a}rryst{\"a} suomalaisen korkeakoulupoliittisen j{\"a}rjestelm{\"a}n dynamiikasta. Dynamiikka m{\"a}{\"a}ritell{\"a}{\"a}n toimijoiden v{\"a}lisen vuorovaikutuksen s{\"a}{\"a}nn{\"o}nmukaisuutena. Tutkimuksessa toimijoiksi k{\"a}sitet{\"a}{\"a}n korkeakoulupoliittisen j{\"a}rjestelm{\"a}n keskeiset instituutiot.Teoreettinen viitekehys nojaa aikaisempaan politiikan ja korkeakoulupolitiikan tutkimukseen. Korkeakoulupoliittisen j{\"a}rjestelm{\"a}n dynamiikan analyysiin tarkoitettu malli rakennetaan pohjaten agenda setting teorioihin. Teoreettisessa mallissa eritell{\"a}{\"a}n dynamiikan kaksi ulottuvuutta: poliittinen tilanne ja politiikan toimintamahdollisuudet. Poliittinen tilanne voi olla muutokselle otollinen tai ristiriitainen. Se on muutokselle ristiriitainen, jos korkeakoulupoliittisen j{\"a}rjestelm{\"a}n ulkoiset tekij{\"a}t eiv{\"a}t ole yhteensopivia sen sis{\"a}isen institutionaalisen rakenteen kanssa. Mik{\"a}li muutokselle ristiriitainen poliittinen tilanne halutaan otolliseksi, voidaan joko muuttaa institutionaalista rakennetta tai odottaa ulkoisen tilanteen muuttumista yhteensopivaksi. Politiikan toimintamahdollisuudet voivat taas olla vakiintuneita tai politisoituneita. Politisoinnin avulla luodaan uusia toimintamahdollisuuksia ja vakiintuneisuus tarkoittaa vanhojen, kyseenalaistamattomien ja rutiininomaisten mahdollisuuksien mukaiseen toimintaan.Teoreettiseen malliin perustuvat tutkimusteht{\"a}v{\"a}t ovat: 1. Analysoida empiirisesti poliittista tilannetta ja poliittisia toimintamahdollisuuksia toimijoiden n{\"a}k{\"o}kulmasta 2. Rakentaa teoreettisesti ja testata empiirisesti korkeakoulupolitiikan dynamiikkaa Suomessa k{\"a}sittelev{\"a} teoreettinen malli.Tutkimusaineistona on 25 korkeakoulupoliittisen j{\"a}rjestelm{\"a}n keskeisen henkil{\"o}n teemahaastattelua vuodelta 2008 ja toimijoiden dokumentaatiota 1980-luvulta alkaen. Lis{\"a}ksi k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n tilastoaineistoja. Aineiston analyysin ensimm{\"a}isen vaihe on keskeisesti aineistol{\"a}ht{\"o}inen. Toisessa vaiheessa aineistot suhteutetaan kesken{\"a}{\"a}n ja kolmannessa vaiheessa tutkimuksen kuluessa tarkentuneeseen teoreettiseen malliin. Nelj{\"a}nness{\"a} vaiheessa tulkinta koetellaan.Tutkimuksessa eritell{\"a}{\"a}n kolme korkeakoulupoliittisen j{\"a}rjestelm{\"a}n historiallista ajanjaksoa, joista keskityt{\"a}{\"a}n viimeiseen, 1980 1990-luvuilta alkaneeseen monimutkaistuvan j{\"a}rjestelm{\"a}n kauteen. Haastatteluaineistosta tehtyjen havaintojen perusteella historiasta eritell{\"a}{\"a}n nelj{\"a} politiikkajuonnetta. Kukin politiikkajuonne kuvaa yht{\"a} teoreettisen mallin nelj{\"a}st{\"a} mahdollisesta dynamiikasta. Uudistusdynamiikan mukaisesti toimivassa tutkimuspolitiikan juonteessa innovaatiopolitiikan koalitio pystyy hy{\"o}dynt{\"a}m{\"a}{\"a}n politisoituneita toimintamahdollisuuksia innovaatioj{\"a}rjestelm{\"a}n mukaisen poliittisen tilanteen ansiosta. Aluepolitiikan juonne on lukkodynamiikassa. Alueellisen edustuksen ja eri puolille maata sijoitettujen korkeakoulujen raamittama poliittinen tilanne ei salli rakenteellisen kehitt{\"a}misen politisoituneiden toimintamahdollisuuksien k{\"a}ytt{\"o}{\"a}. Kansainv{\"a}lisen politiikan juonteen dynamiikka on konsensuaalinen muutos, jossa institutionaalisten sopeutumien kautta poliittinen tilanne on muuttunut kansainv{\"a}liselle vuorovaikutukselle suotuisaksi. Kansainv{\"a}lisi{\"a} esimerkkej{\"a} otetaan vakiintuneiden toimintamahdollisuuksien mukaisesti korostaen kansallista ja k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}nl{\"a}heist{\"a} n{\"a}k{\"o}kulmaa. Hallintopolitiikan juonteessa tutkimus havaitsee kitkadynamiikan. Poliittis-strateginen ja budjettiin liittyv{\"a} p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteko on eriytetty, jolloin poliittinen tilanne ei ole muutokselle suosiollinen. Lis{\"a}ksi hallintopolitiikan vakiintuneiden toimintamallien vuoksi tilannetta on vaikea muuttaa.Tutkimuksen keskeisi{\"a} tuloksia suomalaisen korkeakoulupolitiikan dynamiikasta on viisi. Ensinn{\"a}kin dynamiikka on erilainen riippuen siit{\"a}, mit{\"a} politiikkajuonnetta tarkastellaan. Toiseksi muihin politiikkajuonteisiin eniten vaikuttavat juonteet, jotka olivat vakiintuneita eli vaiettuja. Kolmanneksi dynamiikkaan keskeisesti vaikuttavat ulkoisen tilanteen muutos, toimijoiden vaihtelevat asemat politiikkajuonteissa ja dynamiikasta johtuva ennustamattomuus. Nelj{\"a}nneksi dynamiikkaa on perusteltua havainnoida rakennetulla mallilla, jota voisi kehitt{\"a}{\"a} jatkossa. Viidenneksi hypoteesin tasolla ja tuleville tutkimuksille selvitett{\"a}v{\"a}ksi j{\"a}{\"a} havainto siit{\"a}, ett{\"a} suomalaiselle korkeakoulupolitiikalle n{\"a}ytt{\"a}isi ominaiselta reaktiivisuus ja heikko politisointikyky.",
keywords = "Valtio-oppi, hallintotiede, koulutuspolitiikka, dynamiikka, Kasvatustieteet, koulutussosiologia ja -politiikka",
author = "Jaakko Kauko",
year = "2011",
language = "Suomi",
isbn = "978-952-10-6983-3",
series = "Kasvatustieteellisi{\"a} tutkimuksia",
publisher = "Helsingin yliopisto",
number = "239",
}