Kuvateksti kohdentaa journalistisen valokuvan selkolukijalle

JOURNALISTISEN VALOKUVAN KOHDENTAMINEN SELKOLUKIJALLE
Selkokielisten tekstien yhteydessä olevista kuvista sekä visuaalisesta toteutuksesta on Selkokielen mittarissa (Selkokeskus 2018) arviointikriteereitä, jotka koskevat muun muassa kuvien teknisiä vaatimuksia, asettelua ja yhteyttä tekstiin sekä tulkinnallista selkeyttä. Samoin on olemassa käytännön suosituksia ja ohjeita (ks. esim. Virtanen 2009), ja niitä sovelletaan myös mediateksteissä (ks. Leskelä & Kulkki-Nieminen 2015; Kulkki-Nieminen 2020).
Esittelen tutkimustani journalististen valokuvien käytöstä Selkosanomissa pandemia-aiheisissa uutisissa tammi–toukokuussa vuonna 2020. Aineistoon kuuluvat kuvien ja kuvatekstien lisäksi uutisten otsikot ja ingressit. Käsittelen joitakin kuvatekstien tekstianalyysin tuloksia siitä, miten kuva rekontekstualisoidaan kielellisin keinoin osaksi uutista. Tutkimuskysymyksenäni on ollut esimerkiksi se, miten otsikko ja kuvateksti ohjaavat lukijaa hahmottamaan ja tulkitsemaan kuvaa.
Koska käytetyt kuvat ovat peräisin Lehtikuvan arkistosta, kuvatekstin tärkeänä tehtävänä on yhdistää selkokielisesti kuva osaksi tekstikokonaisuutta (vrt. Heikkilä 2006). Kuvina on käytetty tyypillisiä uutisvalokuvia, mutta myös symbolisia kuvituskuvia ja niin sanottuja tunnistevalokuvia (käsitteet ks. Pienimäki 2013). Uutisessa kuvat ovat funktioiltaan hyvin erilaisia, mikä näkyy myös kuvateksteissä. Niistä voi arvioida myös sitä, millaiselle lukijalle uutinen on kohdennettu.
Kuvien suhde kielellisiin osioihin vaihtelee huomattavan paljon. Kuvateksti saattaa selostaa kuvan näkymää pelkän metatekstin avulla ja nimetä esimerkiksi osallistujat, paikan ja esineet. Toisaalta siinä voi olla runsaasti informaatiota, jota ei ole esillä tekstin muissa osissa. Kuvateksteissä tavoitellaan selkokielisyyttä, ja esimerkiksi selitetään keskeisiä uutisen käsitteitä. Osa kuvateksteistä on myös huomattavan pitkiä, mikä ei palvele heikkoa lukijaa.
Kirjallisuutta
Heikkilä, Elina 2006: Kuvan ja tekstin välissä. Kuvateksti uutiskuvan ja lehtijutun elementtinä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1065. Helsinki: SKS.
Kulkki-Nieminen, Auli 2020: Journalistisia tekstejä selkokielellä. Saavutettavan median tarjonnasta ja erityispiirteistä. – Media & viestintä 43 (4) s. 385–402. https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/100622
Leskelä, Leealaura 2019: Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. Helsinki: Kehitysvammaliitto, Oppimateriaalikeskus Opike.
Leskelä, Leealaura & Kulkki-Nieminen, Auli 2015: Selkokirjoittajan tekstilajit. Helsinki: Kehitysvammaliitto, Oppimateriaalikeskus Opike.
Pienimäki, Mari 2013: Valokuvien kriittinen tulkitseminen medialukutaitona ja lajityypittely sen kehittäjänä. Väitöskirja, Jyväskylän yliopiston taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos. Kuvista sanoin 12, Suomen valokuvataiteen museon julkaisuja 45. Helsinki: Suomen valokuvataiteen museo.
Selkokeskus 2018. Selkokielen mittari. https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokielen-mittari/.
Virtanen, H. 2009: Selkokielen käsikirja. Helsinki: Kehitysvammaliitto, Oppimateriaalikeskus Opike.