”Miltä tuntui vastata kysymyksiin?” : Lasten kokemukset kansalliseen uhrikyselyyn vastaamisesta

Tutkimustuotos: ArtikkeliScientificvertaisarvioitu

3 Lataukset (Pure)

Abstrakti

Lähisuhdeväkivaltaan haetaan apua usein sosiaali- ja terveydenhuollosta. Artikkelissa tarkastellaan julkista palvelutehtävää hoitavien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tekemää rajatyötä väkivaltaa kokeneiden asiakkaiden kanssa. Selvitämme, millaista rajatyötä lähisuhdeväkivallan kohtaamiseen liittyy ja millaisia moraalijärjestyksiä rajatyöstä voidaan tunnistaa.
Analysoimme temaattisen sisällönanalyysin keinoin kymmentä fokusryhmähaastattelua, joihin osallistui yhteensä 45 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Analyysissa hyödynnämme rajatyön ja moraalisten järjestysten käsitteitä. Rajatyöllä tarkoitamme ammatillisen toiminnan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakentuvia prosesseja, joilla esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat väkivaltaa, määrittävät omaa työtään ja erottavat omaan toimenkuvaan kuuluvat vastuut ja velvollisuudet (me) toisen ammattikunnan työtehtävistä (he). Moraalijärjestyksillä tarkoitamme yhteisesti jaettuja tilannekohtaisia käsityksiä oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista toimia tietyllä tavalla. Rajatyön käsite avaa uuden näkökulman lähisuhdeväkivallan kohtaamisen ammatillisiin käytäntöihin. Tulokset osoittavat, että rajatyötä tehtiin sekä profession sisällä että professioiden välillä. Profession sisällä tapahtuvaa rajaamista ilmentävät teemat olivat väkivallan tunnistaminen sekä väkivaltaan liittyvät tunteet. Rajaamisella pyrittiin toisaalta erottamaan ja tunnistamaan lähisuhdeväkivalta ja toisaalta paikallistamaan oman työskentelyorganisaation näkökulmasta akuutein, puuttumista vaativa ongelma. Professionaalisuuden rajat saattoivat olla hyvinkin henkilökohtaisia. Ne vaihtelivat esimerkiksi siinä, kuinka työhön sitoudutaan, kuinka suurta vastuuta tilanteen ratkaisemisesta koetaan ja kuinka paljon työstä on tarvetta etääntyä. Professioiden välillä toteutuva rajatyö näkyi me-muut-merkityssuhteista käsin määrittyvänä kollektiivisena toimintana, jota analysoimme monitoimijaisten neuvottelujen ja monitoimijaisen yhteistyön näkökulmista. Ammattikuntien rajoilla neuvotellaan sekä rakennetaan ja tuodaan esille omaa ammatillista roolia, oman profession tietoperustasta kumpuavaa asiantuntijuutta ja professiolle legitimoitua toimivaltaa. Samalla omalle toiminnalle haetaan tunnustusta ja oikeutusta. Institutionaalisen ja juridisen moraalijärjestyksen rinnalla rajatyötä tehtiin myös henkilökohtaisiin moraalijärjestyksiin pohjautuen. Oikeuksien ja velvollisuuksien näkökulmasta väkivallan kohtaamista määrittelevät päällekkäiset ja limittäiset moraalijärjestykset sen sijaan, että vastuita jäsennettäisiin selkeästi ohjeisiin ja linjauksiin nojautuen.
AlkuperäiskieliSuomi
Sivut125-137
JulkaisuYhteiskuntapolitiikka
Vuosikerta89
Numero2
TilaJulkaistu - 12 huhtik. 2024
OKM-julkaisutyyppiA1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä

Tutkimusalat

  • domestic violence
  • boundary work
  • social and health care
  • service system

Julkaisufoorumi-taso

  • Jufo-taso 2

Siteeraa tätä