Abstrakti
Toimintamallin nimi: Nuorten interpersonaalinen ohjanta (IPC-N)
Tausta ja tavoite: Levittää ja juurruttaa nuorten masennusoireisiin suunnattua IPC-N-interventiota perustason palveluihin ja oppilaitoksiin, joissa ei juuri ole ollut käytettävissä olevia nuorten hoidollisia mielenterveyden interventioita. Masennus alentaa nuoren toimintakykyä ja lisää riskiä myöhemmille mielenterveyden häiriöille.
Käyttö: Valtakunnallinen pilotti toteutettiin Espoossa 2016–17. Sen jälkeen IPC-N:ää on levitetty valtakunnallisesti. Vuodesta 2020 alkaen mukana ovat olleet yliopistosairaaloita ylläpitävät sairaanhoitopiirit ja 20 maakuntaa.
Kohderyhmä: 12–19-vuotiaat nuoret, jotka hakevat ensi kertaa apua alentuneeseen mielialaan, heillä todetaan siihen viittaavia oireita tai lievä/keskivaikea komplisoitumaton masennustila. Mallin levittäminen ja juurruttaminen
kohdistuu perustason mielenterveystyötä tekeviin ammattilaisiin ja sitä tuottaviin organisaatioihin.
Soveltuvuus eri kohderyhmiin: Pilotista hyötyivät myös nuoret, joilla oli samanaikaisesti ahdistuneisuutta.
Menetelmä: IPC-N on perustasolle kehitetty, kuuden käynnin mittainen strukturoitu interventio nuoren masennusoireisiin ja masennukseen. Se on lyhytversio A-tason tutkimusnäytön omaavasta nuorten 12–16 käynnin interpersonaalisesta terapiasta (IPT-N). Molemmissa masennusoireiden ajatellaan olevan liitännäisiä nuoren
ihmissuhteissa ilmeneviin ongelmiin. IPC-N-interventio kohdistuu merkittävien ihmissuhteiden korjaamiseen psykoedukaation, keskustelun ja harjoitteiden avulla. Perustasolle IPC-N:ään koulutettujen ammattilaisten työskentelyä ohjaavat erikoissairaanhoidon IPT-N:ään koulutetut ammattilaiset.
Seuranta ja arviointi: Vaikuttavuutta, kustannusvaikuttavutta ja juurruttamisen onnistumista tulee seurata. Koulutussuunnittelusta ja kouluttamisesta vastaavan kouluttajaorganisaation määrittely ja resursointi on tarpeen.
Juurruttamisen koordinaatiotoiminta tulee turvata. THL:n kansallisen implementaation tukiroolia tulee ylläpitää.
Tulokset ja vaikutukset: Toimintamallilla vaikutetaan nuorten keskeisen mielenterveysongelman, masennuksen varhaisen hoidon saatavuuteen ja sitä kautta kansanterveyteen.
Vaikuttavuus: Tutkimuksessa (Suomi, Britannia) IPC-N on näyttäytynyt perustason henkilöstölle ja nuorille soveltuvana, masennusoireita lievittävänä interventiona. Näyttö IPC-N:n vaikuttavuudesta verrattuna peruspalveluissa annettavaan tavalliseen tukeen on kuitenkin vielä puutteellista.
Kustannusarvio: Karkea arvio on 2,5–3 miljoonaa euroa/vuosi. Tämä koostuu juurrutustiimien ylläpidosta, IPC-Nkoulutuksista, IPT-N-koulutuksista ja IPC-N-menetelmäohjaajakoulutuksista, kouluttajakoulutuksista, sekä työajan
osoittamisesta erikoissairaanhoidossa ja perustasolla suorittaja-, esimies- ja johtotasolla.
Kustannusvaikuttavuus: IPC-N-pilottihankkeen jälkeisessä 6 kk seurannassa 8 % hoidon läpi käyneistä tuli erikoissairaanhoidon asiakkaiksi, 92 %:lla tilanne masennusoireiden osalta helpottui oleellisesti. Jatkokehittäminen: IPC-N:n lisäksi olisi hyödyllistä tutkia ryhmämuotoisten ja varhaisoireisiin suuntautuvien IPT-versioiden käyttöönottoa, sillä se voitaisiin rakentaa jo koulutettujen IPC-N-yksilötyöntekijöiden osaamisen päälle.
Tausta ja tavoite: Levittää ja juurruttaa nuorten masennusoireisiin suunnattua IPC-N-interventiota perustason palveluihin ja oppilaitoksiin, joissa ei juuri ole ollut käytettävissä olevia nuorten hoidollisia mielenterveyden interventioita. Masennus alentaa nuoren toimintakykyä ja lisää riskiä myöhemmille mielenterveyden häiriöille.
Käyttö: Valtakunnallinen pilotti toteutettiin Espoossa 2016–17. Sen jälkeen IPC-N:ää on levitetty valtakunnallisesti. Vuodesta 2020 alkaen mukana ovat olleet yliopistosairaaloita ylläpitävät sairaanhoitopiirit ja 20 maakuntaa.
Kohderyhmä: 12–19-vuotiaat nuoret, jotka hakevat ensi kertaa apua alentuneeseen mielialaan, heillä todetaan siihen viittaavia oireita tai lievä/keskivaikea komplisoitumaton masennustila. Mallin levittäminen ja juurruttaminen
kohdistuu perustason mielenterveystyötä tekeviin ammattilaisiin ja sitä tuottaviin organisaatioihin.
Soveltuvuus eri kohderyhmiin: Pilotista hyötyivät myös nuoret, joilla oli samanaikaisesti ahdistuneisuutta.
Menetelmä: IPC-N on perustasolle kehitetty, kuuden käynnin mittainen strukturoitu interventio nuoren masennusoireisiin ja masennukseen. Se on lyhytversio A-tason tutkimusnäytön omaavasta nuorten 12–16 käynnin interpersonaalisesta terapiasta (IPT-N). Molemmissa masennusoireiden ajatellaan olevan liitännäisiä nuoren
ihmissuhteissa ilmeneviin ongelmiin. IPC-N-interventio kohdistuu merkittävien ihmissuhteiden korjaamiseen psykoedukaation, keskustelun ja harjoitteiden avulla. Perustasolle IPC-N:ään koulutettujen ammattilaisten työskentelyä ohjaavat erikoissairaanhoidon IPT-N:ään koulutetut ammattilaiset.
Seuranta ja arviointi: Vaikuttavuutta, kustannusvaikuttavutta ja juurruttamisen onnistumista tulee seurata. Koulutussuunnittelusta ja kouluttamisesta vastaavan kouluttajaorganisaation määrittely ja resursointi on tarpeen.
Juurruttamisen koordinaatiotoiminta tulee turvata. THL:n kansallisen implementaation tukiroolia tulee ylläpitää.
Tulokset ja vaikutukset: Toimintamallilla vaikutetaan nuorten keskeisen mielenterveysongelman, masennuksen varhaisen hoidon saatavuuteen ja sitä kautta kansanterveyteen.
Vaikuttavuus: Tutkimuksessa (Suomi, Britannia) IPC-N on näyttäytynyt perustason henkilöstölle ja nuorille soveltuvana, masennusoireita lievittävänä interventiona. Näyttö IPC-N:n vaikuttavuudesta verrattuna peruspalveluissa annettavaan tavalliseen tukeen on kuitenkin vielä puutteellista.
Kustannusarvio: Karkea arvio on 2,5–3 miljoonaa euroa/vuosi. Tämä koostuu juurrutustiimien ylläpidosta, IPC-Nkoulutuksista, IPT-N-koulutuksista ja IPC-N-menetelmäohjaajakoulutuksista, kouluttajakoulutuksista, sekä työajan
osoittamisesta erikoissairaanhoidossa ja perustasolla suorittaja-, esimies- ja johtotasolla.
Kustannusvaikuttavuus: IPC-N-pilottihankkeen jälkeisessä 6 kk seurannassa 8 % hoidon läpi käyneistä tuli erikoissairaanhoidon asiakkaiksi, 92 %:lla tilanne masennusoireiden osalta helpottui oleellisesti. Jatkokehittäminen: IPC-N:n lisäksi olisi hyödyllistä tutkia ryhmämuotoisten ja varhaisoireisiin suuntautuvien IPT-versioiden käyttöönottoa, sillä se voitaisiin rakentaa jo koulutettujen IPC-N-yksilötyöntekijöiden osaamisen päälle.
| Julkaisun otsikon käännös | Inteterpersonal counselling for adolescents (IPC-A) |
|---|---|
| Alkuperäiskieli | Suomi |
| Julkaisupaikka | Helsinki |
| Kustantaja | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos |
| Sivumäärä | 50 |
| Tila | Julkaistu - 2022 |
| OKM-julkaisutyyppi | D5 Ammatillinen kirja |
Julkaisusarja
| Nimi | HYTE-toimintamalli |
|---|---|
| Kustantaja | Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL) |
| Numero | 1 |
| Vuosikerta | 2022 |
| ISSN (elektroninen) | 2737-2936 |