Abstrakti
Erittelemme alustuksessamme kouluammattilaisten näkemyksiä nuorten kokemasta digitaalisesta väkivallasta ja siihen puuttumisesta. Erilaiset digitaaliset teknologiat ovat erottamaton osa sosiaalista vuorovaikutusta ja viestintää, mutta ne mahdollistavat myös erilaisia väkivallantekoja. Yhteiskunnan
digitalisoituminen ja viestintäteknologioiden kehittyminen ovat muuttaneet ja moninaistaneet paitsi väkivallan muotoja, myös väkivallan seurauksia. Tutkimukset osoittavat, että teknologiavälitteinen väkivalta on sukupuolittunutta ja sukupuolistunutta. Vaikka eri sukupuolet kokevat digitaalista väkivaltaa, se eroaa sisällöltään, muodoiltaan, yleisyydeltään ja seurauksiltaan sukupuolen
perusteella. Digitaalinen väkivalta koskettaa erityisesti nuoria naisia. Tuoreimman kouluterveyskyselyn (2021) mukaan teini-ikäisten tyttöjen ja nuorten naisten seksuaalinen häirintä on lisääntynyt hälyttävästi ja että yleisimmin häirintä tapahtuu internetissä.
Tarkastelemme digitaalista väkivaltaa osana “verkottunutta yhteiskuntaa”, jossa digitaaliset yhteydet ovat erottamaton osa arkea ja myös kouluympäristöä. Empiirisenä aineistona käytämme ERASE GBV-hankkeessa ttps://projects.tuni.fi/erasegbv/ vuonna 2020 kerättyä haastattelu- ja kyselyaineistoa, jossa on kartoitettu kouluammattilaisten kokemuksia ja käsityksiä nuorten kokemasta
sukupuolistuneesta väkivallasta. Vaikka digitaalinen väkivalta kyseenalaistaa muun muassa yksityisen ja julkisen sekä koulun ja vapaa-ajan välisiä rajoja, se paikannetaan usein muualla kuin kouluympäristössä tapahtuvaksi. Tämä mahdollistaa ilmiön sivuuttamisen ja vastuun väistämisen sekä perustuu ongelmalliselle ajatukselle kouluympäristön erillisyydestä suhteessa digitaalisiin alustoihin ja tietojärjestelmiin. Analyysimme mukaan kouluammattilaiset tunnistavat verkkoympäristössä tapahtuvan epäasiallisen, uhkaavan ja vahingoittavan käytökset ongelmaksi, mutta vastaajilla on keskenään hyvinkin erilaisia näkemyksiä sukupuolistuneeseen ja teknologiavälitteiseen väkivaltaan
puuttumisen mahdollisuuksista ja niihin liittyvistä vastuista. Tämä hankaloittaa valtasuhteiden sekä väkivallan muotojen tunnistamista ja niihin puuttumista kouluissa, ja ylläpitää samalla väkivallan jatkumisen mahdollistavia institutionaalisia käytäntöjä.
digitalisoituminen ja viestintäteknologioiden kehittyminen ovat muuttaneet ja moninaistaneet paitsi väkivallan muotoja, myös väkivallan seurauksia. Tutkimukset osoittavat, että teknologiavälitteinen väkivalta on sukupuolittunutta ja sukupuolistunutta. Vaikka eri sukupuolet kokevat digitaalista väkivaltaa, se eroaa sisällöltään, muodoiltaan, yleisyydeltään ja seurauksiltaan sukupuolen
perusteella. Digitaalinen väkivalta koskettaa erityisesti nuoria naisia. Tuoreimman kouluterveyskyselyn (2021) mukaan teini-ikäisten tyttöjen ja nuorten naisten seksuaalinen häirintä on lisääntynyt hälyttävästi ja että yleisimmin häirintä tapahtuu internetissä.
Tarkastelemme digitaalista väkivaltaa osana “verkottunutta yhteiskuntaa”, jossa digitaaliset yhteydet ovat erottamaton osa arkea ja myös kouluympäristöä. Empiirisenä aineistona käytämme ERASE GBV-hankkeessa ttps://projects.tuni.fi/erasegbv/ vuonna 2020 kerättyä haastattelu- ja kyselyaineistoa, jossa on kartoitettu kouluammattilaisten kokemuksia ja käsityksiä nuorten kokemasta
sukupuolistuneesta väkivallasta. Vaikka digitaalinen väkivalta kyseenalaistaa muun muassa yksityisen ja julkisen sekä koulun ja vapaa-ajan välisiä rajoja, se paikannetaan usein muualla kuin kouluympäristössä tapahtuvaksi. Tämä mahdollistaa ilmiön sivuuttamisen ja vastuun väistämisen sekä perustuu ongelmalliselle ajatukselle kouluympäristön erillisyydestä suhteessa digitaalisiin alustoihin ja tietojärjestelmiin. Analyysimme mukaan kouluammattilaiset tunnistavat verkkoympäristössä tapahtuvan epäasiallisen, uhkaavan ja vahingoittavan käytökset ongelmaksi, mutta vastaajilla on keskenään hyvinkin erilaisia näkemyksiä sukupuolistuneeseen ja teknologiavälitteiseen väkivaltaan
puuttumisen mahdollisuuksista ja niihin liittyvistä vastuista. Tämä hankaloittaa valtasuhteiden sekä väkivallan muotojen tunnistamista ja niihin puuttumista kouluissa, ja ylläpitää samalla väkivallan jatkumisen mahdollistavia institutionaalisia käytäntöjä.
Alkuperäiskieli | Suomi |
---|---|
Tila | Julkaistu - 23 maalisk. 2023 |
OKM-julkaisutyyppi | Ei OKM-tyyppiä |
Tapahtuma | Sosiologipäivät 2023: Annual sociology days conference of Westermarck society - Tampere University, Tampere, Suomi Kesto: 23 maalisk. 2023 → 24 maalisk. 2023 https://sosiologipaivat.fi/ |
Conference
Conference | Sosiologipäivät 2023 |
---|---|
Maa/Alue | Suomi |
Kaupunki | Tampere |
Ajanjakso | 23/03/23 → 24/03/23 |
www-osoite |