Ohutlevyteräkset ja jäännöspitoisuudet

Terästeollisuus tekee tällä hetkellä paljon töitä vähentääkseen tuotteittensa hiilijalanjälkeä modifioimalla tai kehittämällä raakaraudan valmistusta. Euroopassa on useita kunnianhimoisia kehitysprojekteja, joista pisimmällä on SSAB:n raakaraudan vedyllä tapahtuvaan suorapelkistykseen perustuva teknologia /1/. Tavoitteena on korvata rautamalmipohjaisessa teräksenvalmistuksessa käytetty koksi fossiilivapaalla sähköllä ja vedyllä jo lähitulevaisuudessa. Tuloksena on teräksenvalmistustekniikka, jonka hiilijalanjälki on käytännössä olematon. Uusi teräksen valmistustekniikka tulee muuttamaan myös teräksen valmistuksen alkupäätä, koska sulaa raakarautaa ei ole vaan pelkistetty rautasieni on sulatettava ennen valamista kuumavalssattaviksi aihioiksi yhdessä romun kanssa. Hiukan riippuen lähteestä, tällä hetkellä terästen valmistuksessa käytetyn teräsromun määrä kokonaistuotannon ollessa noin 1 800 miljoona tonnia on noin 450 milj. tonnia eli 25 %. On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä kokonaistuotanto nousisi 2 800 milj. tonniin, josta romuraaka-aineen osuus olisi jopa 50 % /2/. Toinen jo pitkäaikaisempi trendi on ollut rakenteiden keventäminen käyttämällä entistä lujempia teräksiä, jotka vaativat tarkkaa valmistusprosessien hallintaa. Mihin suuntaan muovattavien ja lujien muovattavien ohutlevyterästen terästen kehitys on menossa siirryttäessä tulevaisuuden fossiilivapaaseen terästuotantoon, tulee olemaan mielenkiintoista nähdä. Monilla toimialoilla lasketaan jo nyt ympäristötaseita ja fossiilivapaan teräksen tullessa markkinoille on selvää, että niihin siirrytään todennäköisesti mahdollisimman nopeasti.