Persoonallisuustestauksen ristiriitaiset ideaalisubjektit

Artikkelissa analysoidaan persoonallisuustestiä, joka on Suomessa eniten käytetty psykometrinen persoonallisuustesti. Testi perustuu Henry Murrayn 1930-luvulla esittämään psyykkisten perustarpeiden luokitukseen, joka heijastaa aikansa arvoja esimerkiksi sukupuolille ominaisista piirteistä. Silti testin väitteiden oletetaan ennustavan, miten testattavat subjektit suoriutuvat nykyisessä muuttuvassa työelämässä.

Kyseisessä testissä sukupuoli on keskeinen persoonallisuuseroja selittävä tekijä. Testissä on esimerkiksi mies- ja naisoletetuille omat pisteytysstandardinsa. Testitulos joka tulee tulkituksi naisoletetun vastaajan persoonallisuudessa normaalina, voi näyttäytyä miesoletetun vastaajan persoonallisuudessa normaalista poikkeavana. Testi teknologiana tuottaa siis sukupuolittuneita merkityksiä.

Tarkastelemme artikkelissa kitkaa, joka muodostuu kahden erilaisen ideaalisubjektin välille. Testi sisältää julkilausumattomia oletuksia ideaalisubjektista. Testin oletukset sisältävät jäänteenomaisia historiallisia jakoja, järjestyksiä ja merkityksiä 1900-luvun alusta. Samaan aikaan rekrytointikonsultit kuitenkin tulkitsevat testituloksia suhteessa nykyiseen uusliberaaliin työelämään ja sen ideaalisubjektiin. Analysoimme sitä, minkälaisia sukupuolittuneita, ikään ja yhteiskuntaluokkaan liittyviä merkityksiä testissä ja haastatteluaineistossa rakentuu.

Artikkelin aineistona on persoonallisuustesti ja rekrytointikonsulttien haastatteluita.