Purkaa vai korjata?: Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot

Satu Huuhka; Terttu Vainio; Malin Moisio; Emmi Lampinen; Mikko Knuutinen; Samuel Bashmakov; Arto Köliö; Jukka Lahdensivu; Paula Ala-Kotila; Pertti Lahdenperä

Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot

Satu Huuhka, Terttu Vainio, Malin Moisio, Emmi Lampinen, Mikko Knuutinen, Samuel Bashmakov, Arto Köliö, Jukka Lahdensivu, Paula Ala-Kotila, Pertti Lahdenperä

Tutkimustuotos: Commissioned report › Professional

14 Lataukset (Pure)

Abstrakti

Rakentamisen lainsäädännön uudistuksessa valmistellaan siirtymistä nykyistä vähähiilisempään rakentamiseen. Vähähiilisyys tulee tulevaisuudessa huomioida rakennuksen koko elinkaaressa eli uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuksen purkamisessa. Elinkaaren vaiheet kietoutuvat toisiinsa, kun toistensa vaihtoehtoina tarkastellaan olemassa olevien rakennusten korjaamista ja purkavaa uudisrakentamista.

Tässä raportissa kootaan tietoa rakennusten korjaamisen ja kehittämisen hiilijalanjälki- ja elinkaarikustannusvaikutuksista purkavan uudisrakentamisen vaikutuksiin verrattuna. Tarkastelu on rajattu pääasiassa yksittäisen rakennuksen tasolle. Hiilijalanjälkivaikutuksista on kerätty olemassa olevaa tutkimustietoa Suomesta ja maista, joissa on Suomea vastaavat ilmasto-olosuhteet. Tietojen puutteita täydennetään uusin, hiilijalanjälkivaikutuksia ja elinkaarikustannuksia yhdistävin laskennallisin tarkasteluin. Näiden tapaustutkimusten kohteina ovat 1950-luvun koulun peruskorjaus ja mahdollinen laajennus sekä 1970-luvun asuinkerrostalon korjaaminen ja korottaminen. Olemassa olevan rakennuksen kehittämiseen perustuvien vaihtoehtojen vaikutuksia verrataan kokonaan uusien rakennusten rakentamisen vaikutuksiin. Lisäksi on tuotettu tietoa ohjauskeinoista, joiden avulla peruskorjaamista ja purkavaa uudisrakentamista koskevaa päätöksentekoa voidaan ohjata kohti vähähiilisempiä valintoja.

Tutkittujen tapausten perusteella peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino välttää päästöjen syntymistä lähivuosikymmeninä, jotka ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen näkökulmasta. Kokonaisvaikutuksista kaupunkirakenteen tasolla tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa. Korjaamiseen kannustaminen purkamisen sijaan olisi saatettava rakentamisen vähähiilisyysohjauksen piiriin.

Alkuperäiskieli	Suomi
Julkaisupaikka	Helsinki
Käyttöönottava elin	Ympäristöministeriö
Sivumäärä	129
ISBN (elektroninen)	978-952-361-221-1
Tila	Julkaistu - 18 helmik. 2021
OKM-julkaisutyyppi	D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Julkaisusarja

Nimi	Ympäristöministeriön julkaisuja
Kustantaja	Ympäristöministeriö
Numero	9
Vuosikerta	2021
ISSN (elektroninen)	2490-1024

Tutkimusalat

purkaminen (rakennusala)
korjausrakentaminen
ilmastovaikutukset
kustannukset
elinkaarianalyysi
ohjaus (suuntaaminen)
rakennettu ympäristö
rakennukset

Pääsy asiakirjaan

YM_2021_9Final published version, 2,29 MBLisenssi: CC BY-NC-ND

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-221-1Lisenssi: CC BY-NC-ND
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201051091Lisenssi: CC BY-NC-ND

7 Julkinen esitelmä
3 Esiintyminen mediassa

Is it more low-carbon to conserve or to build new?
Satu Huuhka (Speaker)
5 toukok. 2022
Aktiviteetti: Julkinen esitelmä
Purkaa vai korjata: Hiilijalanjälkinäkökulma
Satu Huuhka (Speaker)
28 lokak. 2021
Aktiviteetti: Julkinen esitelmä
Purkaa vai korjata? Ympäristöministeriön raportti uudisrakentamisen ja peruskorjaamisen ilmastovaikutuksista
Satu Huuhka (Speaker)
7 lokak. 2021
Aktiviteetti: Julkinen esitelmä

Siteeraa tätä

@book{bc916d67f2f149e9969f169ba19046ae,

title = "Purkaa vai korjata?: Hiilijalanj{\"a}lkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot",

abstract = "Rakentamisen lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}n uudistuksessa valmistellaan siirtymist{\"a} nykyist{\"a} v{\"a}h{\"a}hiilisemp{\"a}{\"a}n rakentamiseen. V{\"a}h{\"a}hiilisyys tulee tulevaisuudessa huomioida rakennuksen koko elinkaaressa eli uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuksen purkamisessa. Elinkaaren vaiheet kietoutuvat toisiinsa, kun toistensa vaihtoehtoina tarkastellaan olemassa olevien rakennusten korjaamista ja purkavaa uudisrakentamista. T{\"a}ss{\"a} raportissa kootaan tietoa rakennusten korjaamisen ja kehitt{\"a}misen hiilijalanj{\"a}lki- ja elinkaarikustannusvaikutuksista purkavan uudisrakentamisen vaikutuksiin verrattuna. Tarkastelu on rajattu p{\"a}{\"a}asiassa yksitt{\"a}isen rakennuksen tasolle. Hiilijalanj{\"a}lkivaikutuksista on ker{\"a}tty olemassa olevaa tutkimustietoa Suomesta ja maista, joissa on Suomea vastaavat ilmasto-olosuhteet. Tietojen puutteita t{\"a}ydennet{\"a}{\"a}n uusin, hiilijalanj{\"a}lkivaikutuksia ja elinkaarikustannuksia yhdist{\"a}vin laskennallisin tarkasteluin. N{\"a}iden tapaustutkimusten kohteina ovat 1950-luvun koulun peruskorjaus ja mahdollinen laajennus sek{\"a} 1970-luvun asuinkerrostalon korjaaminen ja korottaminen. Olemassa olevan rakennuksen kehitt{\"a}miseen perustuvien vaihtoehtojen vaikutuksia verrataan kokonaan uusien rakennusten rakentamisen vaikutuksiin. Lis{\"a}ksi on tuotettu tietoa ohjauskeinoista, joiden avulla peruskorjaamista ja purkavaa uudisrakentamista koskevaa p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekoa voidaan ohjata kohti v{\"a}h{\"a}hiilisempi{\"a} valintoja. Tutkittujen tapausten perusteella peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino v{\"a}ltt{\"a}{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}jen syntymist{\"a} l{\"a}hivuosikymmenin{\"a}, jotka ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen n{\"a}k{\"o}kulmasta. Kokonaisvaikutuksista kaupunkirakenteen tasolla tarvitaan kuitenkin viel{\"a} lis{\"a}{\"a} tutkimustietoa. Korjaamiseen kannustaminen purkamisen sijaan olisi saatettava rakentamisen v{\"a}h{\"a}hiilisyysohjauksen piiriin.",

keywords = "purkaminen (rakennusala), korjausrakentaminen, ilmastovaikutukset, kustannukset, elinkaarianalyysi, ohjaus (suuntaaminen), rakennettu ymp{\"a}rist{\"o}, rakennukset",

author = "Satu Huuhka and Terttu Vainio and Malin Moisio and Emmi Lampinen and Mikko Knuutinen and Samuel Bashmakov and Arto K{\"o}li{\"o} and Jukka Lahdensivu and Paula Ala-Kotila and Pertti Lahdenper{\"a}",

year = "2021",

month = feb,

day = "18",

language = "Suomi",

series = "Ymp{\"a}rist{\"o}ministeri{\"o}n julkaisuja",

publisher = "Ymp{\"a}rist{\"o}ministeri{\"o}",

number = "9",

}

Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot. / Huuhka, Satu; Vainio, Terttu; Moisio, Malin; Lampinen, Emmi; Knuutinen, Mikko; Bashmakov, Samuel; Köliö, Arto; Lahdensivu, Jukka; Ala-Kotila, Paula; Lahdenperä, Pertti.

Helsinki, 2021. 129 s. (Ympäristöministeriön julkaisuja; Vuosikerta 2021, Nro 9).

Tutkimustuotos: Commissioned report › Professional

TY - BOOK

T1 - Purkaa vai korjata?

T2 - Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot

AU - Huuhka, Satu

AU - Vainio, Terttu

AU - Moisio, Malin

AU - Lampinen, Emmi

AU - Knuutinen, Mikko

AU - Bashmakov, Samuel

AU - Köliö, Arto

AU - Lahdensivu, Jukka

AU - Ala-Kotila, Paula

AU - Lahdenperä, Pertti

PY - 2021/2/18

Y1 - 2021/2/18

N2 - Rakentamisen lainsäädännön uudistuksessa valmistellaan siirtymistä nykyistä vähähiilisempään rakentamiseen. Vähähiilisyys tulee tulevaisuudessa huomioida rakennuksen koko elinkaaressa eli uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuksen purkamisessa. Elinkaaren vaiheet kietoutuvat toisiinsa, kun toistensa vaihtoehtoina tarkastellaan olemassa olevien rakennusten korjaamista ja purkavaa uudisrakentamista. Tässä raportissa kootaan tietoa rakennusten korjaamisen ja kehittämisen hiilijalanjälki- ja elinkaarikustannusvaikutuksista purkavan uudisrakentamisen vaikutuksiin verrattuna. Tarkastelu on rajattu pääasiassa yksittäisen rakennuksen tasolle. Hiilijalanjälkivaikutuksista on kerätty olemassa olevaa tutkimustietoa Suomesta ja maista, joissa on Suomea vastaavat ilmasto-olosuhteet. Tietojen puutteita täydennetään uusin, hiilijalanjälkivaikutuksia ja elinkaarikustannuksia yhdistävin laskennallisin tarkasteluin. Näiden tapaustutkimusten kohteina ovat 1950-luvun koulun peruskorjaus ja mahdollinen laajennus sekä 1970-luvun asuinkerrostalon korjaaminen ja korottaminen. Olemassa olevan rakennuksen kehittämiseen perustuvien vaihtoehtojen vaikutuksia verrataan kokonaan uusien rakennusten rakentamisen vaikutuksiin. Lisäksi on tuotettu tietoa ohjauskeinoista, joiden avulla peruskorjaamista ja purkavaa uudisrakentamista koskevaa päätöksentekoa voidaan ohjata kohti vähähiilisempiä valintoja. Tutkittujen tapausten perusteella peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino välttää päästöjen syntymistä lähivuosikymmeninä, jotka ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen näkökulmasta. Kokonaisvaikutuksista kaupunkirakenteen tasolla tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa. Korjaamiseen kannustaminen purkamisen sijaan olisi saatettava rakentamisen vähähiilisyysohjauksen piiriin.

AB - Rakentamisen lainsäädännön uudistuksessa valmistellaan siirtymistä nykyistä vähähiilisempään rakentamiseen. Vähähiilisyys tulee tulevaisuudessa huomioida rakennuksen koko elinkaaressa eli uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuksen purkamisessa. Elinkaaren vaiheet kietoutuvat toisiinsa, kun toistensa vaihtoehtoina tarkastellaan olemassa olevien rakennusten korjaamista ja purkavaa uudisrakentamista. Tässä raportissa kootaan tietoa rakennusten korjaamisen ja kehittämisen hiilijalanjälki- ja elinkaarikustannusvaikutuksista purkavan uudisrakentamisen vaikutuksiin verrattuna. Tarkastelu on rajattu pääasiassa yksittäisen rakennuksen tasolle. Hiilijalanjälkivaikutuksista on kerätty olemassa olevaa tutkimustietoa Suomesta ja maista, joissa on Suomea vastaavat ilmasto-olosuhteet. Tietojen puutteita täydennetään uusin, hiilijalanjälkivaikutuksia ja elinkaarikustannuksia yhdistävin laskennallisin tarkasteluin. Näiden tapaustutkimusten kohteina ovat 1950-luvun koulun peruskorjaus ja mahdollinen laajennus sekä 1970-luvun asuinkerrostalon korjaaminen ja korottaminen. Olemassa olevan rakennuksen kehittämiseen perustuvien vaihtoehtojen vaikutuksia verrataan kokonaan uusien rakennusten rakentamisen vaikutuksiin. Lisäksi on tuotettu tietoa ohjauskeinoista, joiden avulla peruskorjaamista ja purkavaa uudisrakentamista koskevaa päätöksentekoa voidaan ohjata kohti vähähiilisempiä valintoja. Tutkittujen tapausten perusteella peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino välttää päästöjen syntymistä lähivuosikymmeninä, jotka ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen näkökulmasta. Kokonaisvaikutuksista kaupunkirakenteen tasolla tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa. Korjaamiseen kannustaminen purkamisen sijaan olisi saatettava rakentamisen vähähiilisyysohjauksen piiriin.

KW - purkaminen (rakennusala)

KW - korjausrakentaminen

KW - ilmastovaikutukset

KW - kustannukset

KW - elinkaarianalyysi

KW - ohjaus (suuntaaminen)

KW - rakennettu ympäristö

KW - rakennukset

M3 - Commissioned report

T3 - Ympäristöministeriön julkaisuja

BT - Purkaa vai korjata?

CY - Helsinki

ER -

Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot

Abstrakti

Julkaisusarja

Tutkimusalat

Pääsy asiakirjaan

Aktiviteetit

Is it more low-carbon to conserve or to build new?

Purkaa vai korjata: Hiilijalanjälkinäkökulma

Purkaa vai korjata? Ympäristöministeriön raportti uudisrakentamisen ja peruskorjaamisen ilmastovaikutuksista

Siteeraa tätä