Purkaa vai korjata?: Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot

Satu Huuhka; Terttu Vainio; Malin Moisio; Emmi Lampinen; Mikko Knuutinen; Samuel Bashmakov; Arto Köliö; Jukka Lahdensivu; Paula Ala-Kotila; Pertti Lahdenperä

Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot

Satu Huuhka, Terttu Vainio, Malin Moisio, Emmi Lampinen, Mikko Knuutinen, Samuel Bashmakov, Arto Köliö, Jukka Lahdensivu, Paula Ala-Kotila, Pertti Lahdenperä

Tutkimustuotos: Tutkimusraportti

141 Lataukset (Pure)

Abstrakti

Rakentamisen lainsäädännön uudistuksessa valmistellaan siirtymistä nykyistä vähähiilisempään rakentamiseen. Vähähiilisyys tulee tulevaisuudessa huomioida rakennuksen koko elinkaaressa eli uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuksen purkamisessa. Elinkaaren vaiheet kietoutuvat toisiinsa, kun toistensa vaihtoehtoina tarkastellaan olemassa olevien rakennusten korjaamista ja purkavaa uudisrakentamista.

Tässä raportissa kootaan tietoa rakennusten korjaamisen ja kehittämisen hiilijalanjälki- ja elinkaarikustannusvaikutuksista purkavan uudisrakentamisen vaikutuksiin verrattuna. Tarkastelu on rajattu pääasiassa yksittäisen rakennuksen tasolle. Hiilijalanjälkivaikutuksista on kerätty olemassa olevaa tutkimustietoa Suomesta ja maista, joissa on Suomea vastaavat ilmasto-olosuhteet. Tietojen puutteita täydennetään uusin, hiilijalanjälkivaikutuksia ja elinkaarikustannuksia yhdistävin laskennallisin tarkasteluin. Näiden tapaustutkimusten kohteina ovat 1950-luvun koulun peruskorjaus ja mahdollinen laajennus sekä 1970-luvun asuinkerrostalon korjaaminen ja korottaminen. Olemassa olevan rakennuksen kehittämiseen perustuvien vaihtoehtojen vaikutuksia verrataan kokonaan uusien rakennusten rakentamisen vaikutuksiin. Lisäksi on tuotettu tietoa ohjauskeinoista, joiden avulla peruskorjaamista ja purkavaa uudisrakentamista koskevaa päätöksentekoa voidaan ohjata kohti vähähiilisempiä valintoja.

Tutkittujen tapausten perusteella peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino välttää päästöjen syntymistä lähivuosikymmeninä, jotka ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen näkökulmasta. Kokonaisvaikutuksista kaupunkirakenteen tasolla tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa. Korjaamiseen kannustaminen purkamisen sijaan olisi saatettava rakentamisen vähähiilisyysohjauksen piiriin.

Alkuperäiskieli	Suomi
Julkaisupaikka	Helsinki
Kustantaja	Ympäristöministeriö
Käyttöönottava elin	Ympäristöministeriö
Sivumäärä	129
ISBN (elektroninen)	978-952-361-221-1
Tila	Julkaistu - 18 helmik. 2021
OKM-julkaisutyyppi	D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Julkaisusarja

Nimi	Ympäristöministeriön julkaisuja
Kustantaja	Ympäristöministeriö
Numero	9
Vuosikerta	2021
ISSN (elektroninen)	2490-1024

Tutkimusalat

purkaminen (rakennusala)
korjausrakentaminen
ilmastovaikutukset
kustannukset
elinkaarianalyysi
ohjaus (suuntaaminen)
rakennettu ympäristö
rakennukset

Pääsy asiakirjaan

YM_2021_9Final published version, 2,29 MBLisenssi: CC BY-NC-ND

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-221-1Lisenssi: CC BY-NC-ND
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202201051091Lisenssi: CC BY-NC-ND

8 Julkinen esitelmä
4 Esiintyminen mediassa

Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot
Huuhka, S. (Speaker)
25 maalisk. 2024
Aktiviteetti: Julkinen esitelmä
Toimistojätin purkamista Helsingin keskustassa perustellaan ympäristösyillä – HS selvitti väitteet
Huuhka, S. (Haastateltava)
15 tammik. 2023
Aktiviteetti: Esiintyminen mediassa
Is it more low-carbon to conserve or to build new?
Huuhka, S. (Speaker)
5 toukok. 2022
Aktiviteetti: Julkinen esitelmä

1 Luku
1 Artikkeli

Renovate or replace? Consequential Replacement LCA framework for buildings
Huuhka, S., Moisio, M., Salmio, E., Köliö, A. & Lahdensivu, J., 30 toukok. 2023, julkaisussa: Buildings and Cities. 4, 1, s. 212–228 17 Sivumäärä
Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu

Open access
Tiedosto
8 Sitaatiot (Scopus)

100 Lataukset (Pure)
Purkaa vai korjata: Miksi korjausrakentaminen on parasta rakennusten kiertotaloutta?
Huuhka, S. & Lampinen, E., 9 kesäk. 2021, Kiertotalous rakennetussa ympäristössä. Huttunen, E. (toim.). Helsinki: Rakennustieto Oy, s. 31-49 19 Sivumäärä
Tutkimustuotos: Luku › Ammatillinen

Open access

Siteeraa tätä

@book{bc916d67f2f149e9969f169ba19046ae,

title = "Purkaa vai korjata?: Hiilijalanj{\"a}lkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot",

abstract = "Rakentamisen lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}n uudistuksessa valmistellaan siirtymist{\"a} nykyist{\"a} v{\"a}h{\"a}hiilisemp{\"a}{\"a}n rakentamiseen. V{\"a}h{\"a}hiilisyys tulee tulevaisuudessa huomioida rakennuksen koko elinkaaressa eli uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuksen purkamisessa. Elinkaaren vaiheet kietoutuvat toisiinsa, kun toistensa vaihtoehtoina tarkastellaan olemassa olevien rakennusten korjaamista ja purkavaa uudisrakentamista. T{\"a}ss{\"a} raportissa kootaan tietoa rakennusten korjaamisen ja kehitt{\"a}misen hiilijalanj{\"a}lki- ja elinkaarikustannusvaikutuksista purkavan uudisrakentamisen vaikutuksiin verrattuna. Tarkastelu on rajattu p{\"a}{\"a}asiassa yksitt{\"a}isen rakennuksen tasolle. Hiilijalanj{\"a}lkivaikutuksista on ker{\"a}tty olemassa olevaa tutkimustietoa Suomesta ja maista, joissa on Suomea vastaavat ilmasto-olosuhteet. Tietojen puutteita t{\"a}ydennet{\"a}{\"a}n uusin, hiilijalanj{\"a}lkivaikutuksia ja elinkaarikustannuksia yhdist{\"a}vin laskennallisin tarkasteluin. N{\"a}iden tapaustutkimusten kohteina ovat 1950-luvun koulun peruskorjaus ja mahdollinen laajennus sek{\"a} 1970-luvun asuinkerrostalon korjaaminen ja korottaminen. Olemassa olevan rakennuksen kehitt{\"a}miseen perustuvien vaihtoehtojen vaikutuksia verrataan kokonaan uusien rakennusten rakentamisen vaikutuksiin. Lis{\"a}ksi on tuotettu tietoa ohjauskeinoista, joiden avulla peruskorjaamista ja purkavaa uudisrakentamista koskevaa p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekoa voidaan ohjata kohti v{\"a}h{\"a}hiilisempi{\"a} valintoja. Tutkittujen tapausten perusteella peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino v{\"a}ltt{\"a}{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}jen syntymist{\"a} l{\"a}hivuosikymmenin{\"a}, jotka ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen n{\"a}k{\"o}kulmasta. Kokonaisvaikutuksista kaupunkirakenteen tasolla tarvitaan kuitenkin viel{\"a} lis{\"a}{\"a} tutkimustietoa. Korjaamiseen kannustaminen purkamisen sijaan olisi saatettava rakentamisen v{\"a}h{\"a}hiilisyysohjauksen piiriin.",

keywords = "purkaminen (rakennusala), korjausrakentaminen, ilmastovaikutukset, kustannukset, elinkaarianalyysi, ohjaus (suuntaaminen), rakennettu ymp{\"a}rist{\"o}, rakennukset",

author = "Satu Huuhka and Terttu Vainio and Malin Moisio and Emmi Lampinen and Mikko Knuutinen and Samuel Bashmakov and Arto K{\"o}li{\"o} and Jukka Lahdensivu and Paula Ala-Kotila and Pertti Lahdenper{\"a}",

year = "2021",

month = feb,

day = "18",

language = "Suomi",

series = "Ymp{\"a}rist{\"o}ministeri{\"o}n julkaisuja",

publisher = "Ymp{\"a}rist{\"o}ministeri{\"o}",

number = "9",

}

TY - BOOK

T1 - Purkaa vai korjata?

T2 - Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot

AU - Huuhka, Satu

AU - Vainio, Terttu

AU - Moisio, Malin

AU - Lampinen, Emmi

AU - Knuutinen, Mikko

AU - Bashmakov, Samuel

AU - Köliö, Arto

AU - Lahdensivu, Jukka

AU - Ala-Kotila, Paula

AU - Lahdenperä, Pertti

PY - 2021/2/18

Y1 - 2021/2/18

N2 - Rakentamisen lainsäädännön uudistuksessa valmistellaan siirtymistä nykyistä vähähiilisempään rakentamiseen. Vähähiilisyys tulee tulevaisuudessa huomioida rakennuksen koko elinkaaressa eli uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuksen purkamisessa. Elinkaaren vaiheet kietoutuvat toisiinsa, kun toistensa vaihtoehtoina tarkastellaan olemassa olevien rakennusten korjaamista ja purkavaa uudisrakentamista. Tässä raportissa kootaan tietoa rakennusten korjaamisen ja kehittämisen hiilijalanjälki- ja elinkaarikustannusvaikutuksista purkavan uudisrakentamisen vaikutuksiin verrattuna. Tarkastelu on rajattu pääasiassa yksittäisen rakennuksen tasolle. Hiilijalanjälkivaikutuksista on kerätty olemassa olevaa tutkimustietoa Suomesta ja maista, joissa on Suomea vastaavat ilmasto-olosuhteet. Tietojen puutteita täydennetään uusin, hiilijalanjälkivaikutuksia ja elinkaarikustannuksia yhdistävin laskennallisin tarkasteluin. Näiden tapaustutkimusten kohteina ovat 1950-luvun koulun peruskorjaus ja mahdollinen laajennus sekä 1970-luvun asuinkerrostalon korjaaminen ja korottaminen. Olemassa olevan rakennuksen kehittämiseen perustuvien vaihtoehtojen vaikutuksia verrataan kokonaan uusien rakennusten rakentamisen vaikutuksiin. Lisäksi on tuotettu tietoa ohjauskeinoista, joiden avulla peruskorjaamista ja purkavaa uudisrakentamista koskevaa päätöksentekoa voidaan ohjata kohti vähähiilisempiä valintoja. Tutkittujen tapausten perusteella peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino välttää päästöjen syntymistä lähivuosikymmeninä, jotka ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen näkökulmasta. Kokonaisvaikutuksista kaupunkirakenteen tasolla tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa. Korjaamiseen kannustaminen purkamisen sijaan olisi saatettava rakentamisen vähähiilisyysohjauksen piiriin.

AB - Rakentamisen lainsäädännön uudistuksessa valmistellaan siirtymistä nykyistä vähähiilisempään rakentamiseen. Vähähiilisyys tulee tulevaisuudessa huomioida rakennuksen koko elinkaaressa eli uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuksen purkamisessa. Elinkaaren vaiheet kietoutuvat toisiinsa, kun toistensa vaihtoehtoina tarkastellaan olemassa olevien rakennusten korjaamista ja purkavaa uudisrakentamista. Tässä raportissa kootaan tietoa rakennusten korjaamisen ja kehittämisen hiilijalanjälki- ja elinkaarikustannusvaikutuksista purkavan uudisrakentamisen vaikutuksiin verrattuna. Tarkastelu on rajattu pääasiassa yksittäisen rakennuksen tasolle. Hiilijalanjälkivaikutuksista on kerätty olemassa olevaa tutkimustietoa Suomesta ja maista, joissa on Suomea vastaavat ilmasto-olosuhteet. Tietojen puutteita täydennetään uusin, hiilijalanjälkivaikutuksia ja elinkaarikustannuksia yhdistävin laskennallisin tarkasteluin. Näiden tapaustutkimusten kohteina ovat 1950-luvun koulun peruskorjaus ja mahdollinen laajennus sekä 1970-luvun asuinkerrostalon korjaaminen ja korottaminen. Olemassa olevan rakennuksen kehittämiseen perustuvien vaihtoehtojen vaikutuksia verrataan kokonaan uusien rakennusten rakentamisen vaikutuksiin. Lisäksi on tuotettu tietoa ohjauskeinoista, joiden avulla peruskorjaamista ja purkavaa uudisrakentamista koskevaa päätöksentekoa voidaan ohjata kohti vähähiilisempiä valintoja. Tutkittujen tapausten perusteella peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino välttää päästöjen syntymistä lähivuosikymmeninä, jotka ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen näkökulmasta. Kokonaisvaikutuksista kaupunkirakenteen tasolla tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa. Korjaamiseen kannustaminen purkamisen sijaan olisi saatettava rakentamisen vähähiilisyysohjauksen piiriin.

KW - purkaminen (rakennusala)

KW - korjausrakentaminen

KW - ilmastovaikutukset

KW - kustannukset

KW - elinkaarianalyysi

KW - ohjaus (suuntaaminen)

KW - rakennettu ympäristö

KW - rakennukset

M3 - Tutkimusraportti

T3 - Ympäristöministeriön julkaisuja

BT - Purkaa vai korjata?

PB - Ympäristöministeriö

CY - Helsinki

ER -

Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot

Abstrakti

Julkaisusarja

Tutkimusalat

Pääsy asiakirjaan

Aktiviteetit

Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot

Toimistojätin purkamista Helsingin keskustassa perustellaan ympäristö­syillä – HS selvitti väitteet

Is it more low-carbon to conserve or to build new?

Tutkimustuotos

Renovate or replace? Consequential Replacement LCA framework for buildings

Purkaa vai korjata: Miksi korjausrakentaminen on parasta rakennusten kiertotaloutta?

Siteeraa tätä

Toimistojätin purkamista Helsingin keskustassa perustellaan ympäristösyillä – HS selvitti väitteet