Pyhä toimijuus: Miten sosiaalityön asiakkaat ja ammattilaiset asennoituvat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan?

Yksilön valinnanvapauden kunnioittaminen on länsimaisen nyky-yhteiskunnankulmakivi ja ulkopuolelta tulevan alkoholinkäytön kontrollinmielletään herkästi loukkaavan tätä vapautta. Yleisen hyvinvoinninedistämiseksi alkoholin ongelmakäyttöön tulisi kuitenkin puuttuamahdollisimman varhain; mitä aikaisemmin ongelmakäyttö tunnistetaan jasiihen puututaan, sitä pienemmiksi jäävät käytön riskit. Keskeinen varhaisentunnistamisen ja tuen väline on peruspalveluissa tapahtuva alkoholinkäytönpuheeksiotto ja käyttöön liittyvä neuvonta. Terveydenhuollossa puheeksiotonja neuvonnan käyttöönottoa on edistetty jo pitkään mutta tehtävä ei oleosoittautunut yksinkertaiseksi. Syitä käyttöönoton kankeuteen on haettuetenkin potilaiden ja ammattilaisten asenteista. Sosiaalityössä puheeksiotonja neuvonnan edistämistä ja tähän liittyvää tutkimusta on tehty huomattavastivähemmän kuin terveydenhuollossa. Sosiaalityön ammattilaiset kohtaavatkuitenkin alkoholin ongelmakäyttäjiä työssään usein ja ovat varhaisentunnistamisen ja tuen kannalta keskeisessä roolissa.Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastelen asennoitumista alkoholinkäytönpuheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan sosiaalityössä. Asenteistakiinnostuneet tutkijat ymmärtävät asenteet usein yksilön käytöstä ohjaaviksisisäisiksi ominaisuuksiksi. Lähestyn asennoitumista tästä poikkeavallatavalla. En tarkastele asenteita yksilön sisäisinä ominaisuuksina, vaansosiaaliseen kietoutuneina ja vuorovaikutuksessa rakentuvina ilmiöinä.Tutkimukseeni kuuluu neljä osatyötä, jotka lähestyvät samaa ilmiötä –asennoitumista alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyväänneuvontaan – erilaisten tulkintakäsitteiden avulla. Teoreettis-metodologinenlähestymistapani säilyy samana osatyöstä toiseen. Tarkastelen asenteitasosiaalisen konstruktionismin viitekehyksessä ja laadullisenasennetutkimuksen metodologista lähestymistapaa hyödyntäen.Tutkimusaineistoni koostuvat sosiaalityön asiakkaiden ja ammattilaistenhaastattelutilanteessa tuottamasta puheesta.Kysyn tutkimuksessani ensinnäkin, miten sosiaalityön asiakkaat jaammattilaiset asennoituivat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöönliittyvään neuvontaan? Toiseksi kysyn, asennoituvatko asiakkaat jaammattilaiset puheeksiottoon ja neuvontaan samoin, vai onkoasennoitumisessa eroja? Kukin osatyö antaa näihin kysymyksiinomanlaisensa vastauksen. Yhteenvetoluvussa katson yksittäisten osatöidenyli, jäsennän asenteiden moninaisuutta toimijuuden ja vuorovaikutuksennäkökulmista ja muodostan osatöiden tuloksia kokoavan kuvan –asenneavaruuden.Asenneavaruus vastaa tutkimuskysymyksiini. Se osoittaa, ettäasennoituminen puheeksiottoon ja neuvontaan vaihteli avaruuden eri puolillasen mukaan, miten toimijuus rakentui haastateltavien puheessa.Yhteenvetoluvussa jäsennän asennoitumisen rikkautta ja muodostan lujan,uudelleen rakentuvan ja haavoittuvan toimijuuden hahmot. Toimijuudenollessa vankka asennoituminen oli myönteisempää, toimijuuden uhattunaollessa kielteisempää. Toiseksi asenneavaruus kertoo, asennoituivatkoasiakkaat ja ammattilaiset puheeksiottoon ja neuvontaan samoin vai olikoasennoitumisessa eroja? On ensinnäkin huomattava, että asenneavaruudeneri puolilta on löydettävissä sekä asiakkaiden että ammattilaisten ilmaisemiaasenteita. Asiakkaat ja ammattilaiset olivat näin ollen kykeneviä paitsiasennoitumaan puheeksiottoon ja neuvontaan samaan tapaan myösperustelemaan asenteitaan vetoamalla yhteisiin retorisiin resursseihin.Yhtäläisyyksien ohella tulkitsen asiakkaiden ja ammattilaistenasennoitumisessa olevan myös eroja. Asenneavaruus maalaa tilanteestakokonaiskuvan, jossa avaruuden toisella laidalla painottuvat asiakkaiden,toisella puolestaan ammattilaisten kommentit. Ammattilaistenasennoitumisessa korostui puheeksioton ja neuvonnan mieltäminentyörooliin kuuluviksi itsestäänselvyyksiksi (luja toimijuus). Asiakkaidenasennoitumisessa painottui puolestaan puheeksioton ja neuvonnan tarkasteluherkkinä puheenaiheina (haavoittuva toimijuus). Asenneavaruuden keskiosanäyttäytyi vahvimmin asiakkaiden ja ammattilaisten yhteisenä alueena. Sielläpuheeksiottoon ja neuvontaan asennoiduttiin ennenkaikkea tarpeellisinamotivoinnin välineinä (uudelleen rakentuva toimijuus).Tuon puheeksiottoa ja neuvontaa koskevaan tutkimuskeskusteluun uudenulottuvuuden, jonka keskiössä ovat vuorovaikutuksen ja toimijuudennäkökulmat. Tutkimuksessani nämä näkökulmat kietoutuvat yhteen ja ovatläsnä ainakin kahdella tapaa: Tulkintani mukaan asiakkaat ja ammattilaisetrakensivat asenteita haastatteluvuorovaikutuksessa ilmaistessaan erilaisiaversioita toimijuudesta. Toisaalta itse haastattelutilanne, jossa asenteetilmaistiin on vuorovaikutustapahtuma, jossa vuorovaikutuksen osapuoltentoimijuus rakentuu. Tiivistän tutkimukseni tulokset viiteen ehdotukseen.Ensimmäisenä ehdotan, että puheeksioton ja neuvonnan mieltäminenvuorovaikutussuhteeksi yhdistää avaruuden asenteita. Toiseksi ehdotan, ettäasenneavaruuden moninaisuutta on mahdollista hahmottaa tarkastelemallatätä suhdetta ja sen dynamiikkaa toimijuuden näkökulmasta. Kolmanneksi janeljänneksi ehdotan, että haastateltavat rakentavat toimijuutta eri puolillaasenneavaruutta eri tavoin ja että erilaisten rakentamistapojen taustalla onpyrkimys kunnioittaa pyhää toimijuutta. Lopuksi ehdotan vielä, ettei pyhäntoimijuuden kunnioittamispyrkimys välttämättä ilmene ainoastaanpuheeksiottoa ja neuvontaa koskevissa asenteissa vaan saattaa olla jotain, jokaluonnehtii sosiaalityön vuorovaikutusta myös laajemmin. Toimijuudenpyhittäminen sopii yhteen alkoholipoliittisen liberalismin kanssa muttaasettaa ehkäisevälle päihdetyölle haasteita.