Raportti luokanopettajien käsityksistä monilukutaidosta 2019

Tutkimustuotos: Tutkimusraportti

Abstrakti

TIIVISTELMÄ
Monilukutaito nostettiin uutena käsitteenä Perusopetuksen opetus- suunnitelman perusteisiin 2014, joissa se on yksi kaikkia oppiaineita läpäiseviä laaja-alaisen osaamisen alueita. Tässä raportissa esittelemme luokanopettajille kohdennetun monilukutaito-kyselyn perusteella, miten opetussuunnitelma on tältä osin toteutunut. Kysely toteutettiin keväällä 2019 ja siihen vastasi 593 opettajaa. Kyselyn yhteydessä selvitimme lisäksi avoimella kysymyksellä, miten monilukutaito on otettu huomioon opetuksessa.

Tulosten mukaan opettajat ovat varsin sitoutuneita omaan työhönsä, sillä monet olivat perehtyneet monilukutaitoon itsenäisesti. Käsitteeseen katsottiin kuuluvaksi laajasti erilaisia lukutaitoja, kuten peruslukutaito, nettilukutaito, kuvanlukutaito ja taulukoiden lukutaito. Myös erilaiset tekstien tuottamisen vaihtoehdot, kuten kirjoittaminen, liitettiin monilukutaitoon, mutta hieman harvemmin. Erityisesti multimodaalisten tekstien tulkinnan ja tuottamisen nähtiin kuuluvan monilukutaitoon.

Erilaisten tekstien tulkintaa oli myös opetettu paljon, esimerkiksi yli puolet vastaajista oli opettanut kuvanlukutaitoa melko tai erittäin paljon. Tekstien tulkinnan opettamisessa oli jonkin verran eroja luokka-asteittain tarkasteltuna, esimerkiksi peruslukutaitoa melko tai erittäin paljon opettavien määrä laski ensimmäiseltä luokalta kuudennelle luokalle. Nettitekstien lukemista oli opetettu etenkin alakoulun ylemmillä luokka-asteilla, mutta toisaalta varsin moni ei ollut opettanut sitä ollenkaan tai vain hyvin vähän (15–40 prosenttia luokka-asteesta riippuen). Tiedonhakua oli myös opetettu, mutta vähemmän oli opetettu tiedon soveltuvuuden arviointia. Vajaa neljännes vastaajista ei ollut opettanut kriittistä lukutaitoa tai oli opettanut sitä vain hyvin vähän. Eniten oppilaat olivat tuottaneet äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineeseen kuuluvia tekstejä, kuten kertomuksia ja satuja, runoja ja mielipidekirjoituksia, mutta näitä ei oltu juurikaan julkaistu. Tyypilliset julkaistavat tuotokset olivatkin kuvataidetöitä tai käsitöitä. Tekstejä oli julkaistu harvoin muualla kuin koulussa.

Suurin osa vastaajista yhdisti eri oppiaineiden kielten ja esitystapojen tuntemisen monilukutaitoon, mutta noin 40 prosenttia opettajista vastasi opettaneensa sitä hyvin vähän tai ei lainkaan. Opetussuunnitelman linjaukset eri tiedonalojen kielenkäytön hallinnasta eivät siis vielä välttämättä toteudu systemaattisesti. Opettajilla näyttäisi olevan tietoa monesta monilukutaitoon kuuluvasta asiasta, mutta ei välttämättä työkaluja niiden soveltamiseen opetuksessa systemaattisesti.

Opetusmenetelmien kannalta monilukutaitoa oli opetettu erityisesti monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa, ilmiöpohjaisessa opetuksessa ja projektilähtöisessä opetuksessa. Sen nähtiin myös lisänneen tutkivaa oppimista ja koulun ulkopuolisten tekstien käyttöä. Kaiken kaikkiaan 63 prosenttia oli eri mieltä väitteestä, että monilukutaito ei tarjoaisi mitään uutta opetukseen, mutta toisaalta ainoastaan 34 pro- senttia oli sitä mieltä, että se on muuttanut opetusta.

Avointen kysymysten vastausten perusteella jäsentyi erilaisia orientaatioita monilukutaitoon. Epävarmat eivät olleet ottaneet monilukutaitoa huomioon opetuksessaan lainkaan. Toisaalta kehittyjät kuvailivat, miten monilukutaito on muuttanut opetusta; se on esimerkiksi lisännyt digitaalisia ympäristöjä tai oppilaslähtöisyyttä. Sisällön kuvailijat puolestaan jäsensivät, mitä he ovat opettaneet monilukutaidosta, esimerkiksi tiedonhakua tai erilaisten tekstien tulkintaa ja tuottamista. Edelleen pedagogiikan kuvailijat jäsensivät, miten he opettavat monilu- kutaitoa esimerkiksi hyödyntäen monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Viimeisimpänä itsevarmat totesivat, että monilukutaito ei ole muuttanut heidän opetustaan, sillä he ovat aina ottaneet sen huomioon. He kokivat, että monilukutaito on vain uusi nimi vanhoille asioille.

Nämä edellä esitetyt tulokset ja erilaiset opettajien orientaatiot osoittavat, miten kompleksisesta käsitteestä monilukutaidossa on kyse ja miten eri tavoin sitä ja näin ollen opetussuunnitelmaa tulkitaan ja lähestytään. Tulokset myös osoittivat koulutuksen hyödyn, sillä opettajat raportoivat (täydennys)koulutuksen vahvistaneen ja jäsentäneen ajatteluaan monilukutaidosta. Raportti antaa näkökulmaa sekä tulevalle perusopetuksen opetussuunnitelmatyölle että opettajankoulutukselle.
Julkaisun otsikon käännösClass teachers' conceptions on multiliteracies
AlkuperäiskieliSuomi
KustantajaKansallinen audiovisuaalinen instituutti
ISBN (elektroninen)978-952-68887-8-1
TilaJulkaistu - 2020
OKM-julkaisutyyppiD4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Julkaisusarja

NimiKansallisen audiovisuaalisen instituutin julkaisuja
KustantajaKansallinen audiovisuaalinen instituutti ja Tampereen yliopisto
Numero2
Vuosikerta2020
ISSN (elektroninen)2342-5970

Sormenjälki

Sukella tutkimusaiheisiin 'Raportti luokanopettajien käsityksistä monilukutaidosta 2019'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä