Reagoiva koronajohtaminen – Case Suomen hallitus

Tässä artikkelissa keskitytään siihen, mitkä tekijät aikaansaivat Suomen hallituksen koronajohtamisesta ennakoitavuuden sijasta reagoivaa ja kapea-alaista ja mitä vaikutuksia sillä oli koronajohtamisen onnistumiselle. Artikkelissa ollaan erityisen kiinnostuneita siitä, miksi tietoperustainen ennakointi koronajohtamisessa on ollut haastavaa hallitukselle. Lähtökohtana on, että Suomessa – kuten monessa muussakin maassa – on pyritty ennakoitavuuteen, mutta päädytty reagoitavuuteen. Artikkeli perustuu koronatoimien johtamisen arviointihankkeessa toteutettuja ministeriöiden, keskushallinnon sekä ylimmän poliittisen johdon edustajien haastatteluja, joita on kaikkiaan 42. Artikkelin keskeinen tulos on, että Suomen hallituksen johtamista voidaan luonnehtia Herbert Simonin käsitteellä rajoitettuun rationaalisuuteen pohjautuvaksi johtamistavaksi. Tämä on ollut monilta osin onnistunutta. Rajoitetun rationaalisuuden lähtökohta tulisikin jatkossa huomioida suomalaista kriisihallinnon mallia kehitettäessä.