Abstrakti
Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen vahva megatrendi, joka liitetään ilmiönä useimmiten suurkaupunkeihin. Helposti unohtuu urbanisaation hennompi prosessi, joka muokkaa pienempiä kaupunkeja ja yhdyskuntia sekä näitä ympäröivää maaseutua. Vaikka tämän tyyppinen muutos ei ole määrällisesti tarkasteltuna yhtä kiinnostava, se avaa tärkeitä näkökulmia yhdyskuntien laadulliseen muutokseen ja sen hallintaan.
Biotalous ja digitalisaatio ovat esimerkkejä vahvistuvista muutosajureista. Ne tulevat muokkaamaan kaupunkielämää, -taloutta, -tilaa ja -rakennetta tavoilla, joita tunnemme toistaiseksi huonosti. On myös mahdollista, että keskittyminen suurille kaupunkiseuduille laukaisee vastaliikkeen, jossa arvostetaan puhtautta, hiljaisuutta ja turvallisuutta. Tällaisia laatuja haetaan yleensä pienemmistä yhdyskunnista.
Tarkastelemme Etelä-Pohjanmaan yhdyskuntakehityksen muutosnäkymiä eri mittakaavoissa. Alavudella on mahdollisuuksia omaperäiseen pikkukaupunkiurbanismiin, jota tarvitaan vastapainoksi kaupan ja liikenteen aiheuttamille yhdyskuntarakenteen muutoksille. Suomalaisittain keskikokoinen Seinäjoki pyrkii isojen keskusten joukkoon kaupunkistrategialla, joka konkretisoituu kunnianhimoisina keskustauudistuksina. Tulevaisuudessa maaseutu ja kaupunki voidaan limittää myös monitasoisesti, tavalla, joka rikastaa ”Ruokaprovinssin” pääkaupunkiseutua aivan uusilla laatumääreillä.
Urbanisaatiotrendien, paikallisen potentiaalin ja yllättävien kehityskulkujen yhdistelmä on vaikea pala yhdyskuntasuunnittelulle. Valmiin lopputilanteen sijaan suunnittelussa on kyettävä määrittämään sopivan väljät kehykset, joissa halutut laatutekijät voivat toteutua. Tätä voi nimittää vaikkapa robustiksi suunnitteluksi.
Biotalous ja digitalisaatio ovat esimerkkejä vahvistuvista muutosajureista. Ne tulevat muokkaamaan kaupunkielämää, -taloutta, -tilaa ja -rakennetta tavoilla, joita tunnemme toistaiseksi huonosti. On myös mahdollista, että keskittyminen suurille kaupunkiseuduille laukaisee vastaliikkeen, jossa arvostetaan puhtautta, hiljaisuutta ja turvallisuutta. Tällaisia laatuja haetaan yleensä pienemmistä yhdyskunnista.
Tarkastelemme Etelä-Pohjanmaan yhdyskuntakehityksen muutosnäkymiä eri mittakaavoissa. Alavudella on mahdollisuuksia omaperäiseen pikkukaupunkiurbanismiin, jota tarvitaan vastapainoksi kaupan ja liikenteen aiheuttamille yhdyskuntarakenteen muutoksille. Suomalaisittain keskikokoinen Seinäjoki pyrkii isojen keskusten joukkoon kaupunkistrategialla, joka konkretisoituu kunnianhimoisina keskustauudistuksina. Tulevaisuudessa maaseutu ja kaupunki voidaan limittää myös monitasoisesti, tavalla, joka rikastaa ”Ruokaprovinssin” pääkaupunkiseutua aivan uusilla laatumääreillä.
Urbanisaatiotrendien, paikallisen potentiaalin ja yllättävien kehityskulkujen yhdistelmä on vaikea pala yhdyskuntasuunnittelulle. Valmiin lopputilanteen sijaan suunnittelussa on kyettävä määrittämään sopivan väljät kehykset, joissa halutut laatutekijät voivat toteutua. Tätä voi nimittää vaikkapa robustiksi suunnitteluksi.
Alkuperäiskieli | Suomi |
---|---|
Otsikko | Tehtävä Etelä-Pohjanmaalla! |
Toimittajat | Sulevi Riukulehto, Nina Harjunpää |
Kustantaja | Etelä-Pohjanmaan liitto |
Sivut | 51-64 |
ISBN (elektroninen) | 978-951-766-376-2 |
ISBN (painettu) | 978-951-766-375-5 |
Tila | Julkaistu - 19 elok. 2019 |
OKM-julkaisutyyppi | D2 Artikkeli ammatillisessa kokoomateoksessa |
Julkaisusarja
Nimi | Kytösavut |
---|---|
Kustantaja | Etelä-Pohjanmaan liitto |
Vuosikerta | XX |
ISSN (elektroninen) | 0788-1223 |