V niin kuin visuaalisuus: Sarjakuvan kuvailutulkkaaminen funktionaalisen käännösteorian viitekehyksessä

Tutkimustuotos: Diplomityö tai pro gradu -työ

Abstrakti

Tämä tutkielma on empiirinen tutkimus, joka käsittelee sarjakuvan kuvailutulkkaamista funktionaalisen käännösteorian viitekehyksessä. Tutkimus koostuu kolmesta vaiheesta: funktionaalisesta tekstianalyysista, kuvailutulkkeen kirjoittamisesta ja vastaanottotutkimuksesta. Tutkimuksessa haetaan vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen: 1. Mitä funktioita on V niin kuin verikosto -sarjakuvalla ja erityisesti sen prologilla ja ensimmäisellä luvulla? 2. Mitä funktioita on V niin kuin verikosto -sarjakuvan prologin ja ensimmäisen luvun kuvailutulkkeella? 3. Toteutuvatko V niin kuin verikosto -sarjakuvan prologin ja ensimmäisen luvun kuvailutulkkeen funktiot? Miksi?

Käytin alussa tutkimusmenetelmänä funktionaalista tekstianalyysia ja vastaanottotutkimuksessa fokusryhmäkeskustelua. Lopuksi tein vastaanottotutkimuksen tuloksille temaattisen analyysin. Tutkimuksen aineistoina ovat näyte Alan Mooren ja David Lloydin sarjakuvasta V niin kuin verikosto sekä fokusryhmäkeskustelun tallenne.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on yhdistelmä funktionaalista käännösteoriaa, kuvailutulkkaustutkimusta ja sarjakuvatutkimusta. Keskeisessä roolissa ovat muun muassa Hans J. Vermeerin skoposteoria ja Christiane Nordin funktionaalista käännösteoriaa käsittelevät teokset. Sarjakuvatutkimuksen keskeisiä lähteitä ovat Scott McCloudin ja Will Eisnerin teokset. Sarjakuvien kuvailutulkkauksesta on olemassa vasta vähän tutkimusta, joten Rachel Osolenin ja Leah Brochun aihetta käsittelevät lähteet ovat tutkimuksessa olennaisessa roolissa.

Tutkimus paljasti, että tutkitulla sarjakuvalla on ekspressiivinen ja operatiivinen funktio, joiden toteutuminen on myös sarjakuvanäytteen kuvailutulkkeen toissijainen funktio. Kuvailutulkkeen tärkein funktio on kuitenkin saavutettavuus. Vastaanottotutkimuksessa kuvailutulkkeen funktiot eivät toteutuneet täysin, koska kuvailutulkkeen kuuntelu ja sen sisällön ymmärtäminen oli kognitiivisesti liian vaativaa. Merkittävin syy siihen oli lähdetekstin monimutkaisuus ja siitä seurannut sisällön runsaus kuvailutulkkeessa. Lähdetekstin ja kuvailutulkkeen ominaisuuksien lisäksi käyttäjien henkilökohtaiset ominaisuudet ja mieltymykset vaikuttivat kuvailutulkkeen vastaanottoon.

Tutkimus esittää useita mahdollisia keinoja vastaanottotutkimuksessa ja sen tulosten analyysissa esiin tulleiden ongelmien ratkaisemiseen. Muun muassa taukojen hyödyntäminen ja sisällön karsiminen tietyin perustein voivat tehdä kuvailutulkkeesta saavutettavamman. Tutkimus osoittaa myös runsaasti jatkotutkimusmahdollisuuksia. Tärkeintä olisi kuvailutulkata useita erilaisia sarjakuvia, jotta pystyttäisiin paremmin vastaamaan käyttäjien erilaisiin tarpeisiin ja toiveisiin kuvailutulkattujen sarjakuvien suhteen.
Julkaisun otsikon käännösV for Visual: Audio describing a comic in the framework of functional translation theory
AlkuperäiskieliSuomi
Sivumäärä107
TilaJulkaistu - 24 toukok. 2022
Julkaistu ulkoisestiKyllä
OKM-julkaisutyyppiG2 Pro gradu, diplomityö, ylempi amk-opinnäytetyö

Sormenjälki

Sukella tutkimusaiheisiin 'V niin kuin visuaalisuus: Sarjakuvan kuvailutulkkaaminen funktionaalisen käännösteorian viitekehyksessä'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.

Siteeraa tätä