Vaativan korjaushankkeen riskien ja epävarmuuksien hallinta hankesuunnitteluvaiheessa: Vaativien korjaushankkeiden johtaminen -tutkimuksen osaraportti 3

Tässä tutkimuksessa on selvitetty Vantaan Jokiniemen yhtenäiskoulun hankesuunnitteluvaiheessa havaittuja riskejä ja epävarmuuksia sekä haasteita. Jokiniemen yhtenäiskoulu koostuu kolmesta erillisestä rakennuksesta, jotka on rakennettu eri aikaan. Varhaisin rakennus, niin sanottu Tiilitalo, on rakennettu vuonna 1955, niin sanottu Valkoinen talo on rakennettu vuonna 1997 ja Paviljonki-rakennus on rakennettu vuonna 2001. Erityisesti valkoisessa talossa monet käyttäjät ovat ilmoittaneet saaneensa oireita, joiden epäillään olevan peräisin sisäilmasta. Valkoisen talon tiloissa toimii päiväkoti, johon kohdistuu merkittäviä laajennustarpeita. Lisäksi koulun oppilasmäärä vähitellen kasvaa ja koulussa toimivan valmistuskeittiön tuottamia ateriamääriä pitäisi kasvattaa. Myös uusi oppimisympäristö on otettava huomioon hankesuunnittelussa. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia.

Hankesuunnittelun alkuvaiheessa keskityttiin rakennusten kunnon tutkimiseen ja loppuvaiheessa suunnittelijat laativat luonnoksia Valkoisen talon laajennuksesta sekä Tiilitalon tilamuutoksista. Suuri haaste hankkeessa on sijoittaa päiväkodin laajentuvat tilat, koulun tilat sekä laajentuva valmistuskeittiö ahtaalle kampusalueelle. Merkittävä riski hankkeessa on sisäilmaongelmien jatkuminen Valkoisessa talossa juuri tehdyitä sisäilmakorjauksista huolimatta. Tätä riskiä voidaan pienentää tekemällä vain vähäisiä tilallisia muutoksia Valkoisen talon tiloihin ja sijoittamalla kalliimpia tiloja laajennusosaan. Joka tapauksessa Valkoisen talon korjausten vaikutusten seuranta ja rakennuksen huolellinen ylläpito ja huolto on tärkeää. Tiilitalon peruskorjaus on suunniteltu toteutettavaksi myöhemmin, mutta erityisesti Tiilitalon tuleva ilmanvaihtoratkaisu vaikuttaa merkittävästi tilojen käyttäjämääriin, minkä vuoksi tiilitalon korjausta ja tulevia tilaratkaisuja oli syytä pohtia jo tässä vaiheessa.

Tutkimuksen perusteella voidaan hahmottaa seuraavat vaativan korjaushankkeen hankesuunnittelua koskevat periaatteet: 1) Hankesuunnitelma ja hankeselvitys on syytä eriyttää. Hankeselvityksen avulla varmistetaan riittävät selvitykset ja tutkimukset, ja siten luodaan hankesuunnitelman laadinnan edellytykset; 2) Korjaushankkeissa luoteenomaista on hankkeen iteroitavuus ja vaiheittaisuus. On oltava mahdollisuus palata aiempiin vaiheisiin, mikäli havaitaan tietojen olevan puutteellisia tai paikkansapitämättömiä tai hankkeen tavoitteet muuttuvat; 3) Huolelliset kuntotutkimukset ja suunnittelu vaativat riittävästi aikaa; 4) Tilavaatimukset ja tilatarpeet on mahdollista tyydyttää useilla vaihtoehtoisilla suunnitteluratkaisuilla. Täten vaihtoehtojen kehittäminen ja
huolellinen tarkastelu on keskeistä; 5) Tulee kiinnittää huomio yksityiskohtiin, mutta johtaa hankesuunnittelua kokonaisuutena. Konsultteja ja suunnittelijoita tulee määrätietoisesti ohjata kohti tavoitetta.