Vaippastigma yhteiskunnallisena eriarvoisuuskoneena

Satoja miljoonia koskettava inkontinenssi eli virtsan- ja ulosteenkarkailu ja siihen liittyvä vaippojen käyttö on vaiettu aihe. Etenkin vaippoja käyttävät miehet ovat yhteiskunnallisessa keskustelussa näkymättömiä. Tavoitteenamme on hahmottaa kuinka yhteiskunnallinen vaikeneminen aiheuttaa vahvan, julkista ja yksityistä tilaa hallinnoivan stigman. Analysoimme eri ikäisten suomalaismiesten vaippa-arkeen liittyvää stigmaa yhteiskunnallisena eriarvoisuuskoneena Imogen Tylerin ajatteluun nojautuen. Aineistokokonaisuus sisältää omaelämänkerrallisia kirjoituksia (N = 16) sekä yksilöhaastatteluja (N = 25). Aineisto on analysoitu abduktiivisella temaattisella analyysillä. Vaippastigma toimii yhteiskunnallisena eriarvoisuuskoneena neljän teeman kautta, jotka liittyvät sosiaalisesti tuotettuun tilallisuuteen. Vaipat määrittävät toisten kanssa jaettua tilaa, vievät fyysisesti tilaa, istuvat huonosti rakennettuihin tiloihin ja asettavat käyttäjilleen suuren taakan planeetan tilasta. Vaippastigma ei ole vain yksilöllinen kokemus, vaan se heijastaa ja uusintaa yhteiskunnan rakenteellisia eriarvoisuuksia ja toimii yhteiskunnallisena hallinnan välineenä. Stigman purkaminen edellyttää kontinenssitietoista yhteiskuntapolitiikkaa, jossa ihmisten vaihteleva pidätyskyky huomioidaan kaikkialla yhteiskunnassa, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista logistiikkaan, julkiseen rakentamiseen ja jätteenkäsittelyinfrastruktuuriin. Tällaisessa yhteiskunnassa kaikki, myös miehet, voivat häpeilemättä käyttää arjessaan vaippoja, silloin kun vessanpönttö ei ole riittävä apuväline päivittäisiin hygieniatarpeisiin.