Varautuminen ja kriisinhallinta edellyttävät yhteistyön ja inhimillisten voimavarojen johtamista

Pandemiavarautumisessa on palattava perusasioiden äärelle: asiat joita usein pidetään itsestäänselvyyksinä ovat varautumisen ja terveyskriisien hoidon kovinta ydintä. Vaikka peruspilarit kuten moniviranomaisyhteistyö, läpinäkyvä ja selkokielinen viestintä sekä inhimillisten voimavarojen takaaminen mainitaan useissa varautumissuunnitelmissa, ne nousevat silti esiin tutkimuksessa suurimpina kompastuskivinä pandemian hallinnassa. Vahva pandemiavarautumisen runko ei rakennu itsestään, vaan vaatii määrätietoisia toimia niin kriisi- kuin normaaliaikoina.

Koronapandemia nosti julkisuuteen materiaalisen varautumisen puutteet, mikä kilpistyi suojavarusteiden huonoon saatavuuteen keväällä 2020. Kriisivalmiuden ja varautumisen näkökulmasta tämä oli kuitenkin vain jäävuoren huippu. Terveyskriisin lisäksi koronapandemia oli yhteiskunnallinen kriisi, jolla oli laajoja vaikutuksia eri hallinnonaloille. Koronapandemia myös poikkesi merkittävästi
muista viimeaikaisista, nopeammin väistyneistä kriiseistä. Pitkittyneenä kriisinä pandemia kärjisti entisestään perustilanteen ongelmia, kuten henkilöstön riittävyyteen ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä. Pandemioita hoitavat ihmiset, jolloin myös kriisinhallinnassa korostuvat ihmisten väliset suhteet ja keskinäinen vuorovaikutus.

Kansallista pandemisuunnitelmaa uudistetaan parhaillaan. Samoin käynnistymässä ovat tartuntatautilain ja valmiuslain uudistukset. Politiikkasuosituksemme tiivistää ehdotuksia vuorovaikutuksen ja inhimillisten voimavarojen johtamisesta, joiden huomioiminen varautumisessa ja sen tueksi laadituissa suunnitelmissa ja lainsäädännössä on tärkeää. Yhteistyön johtaminen ja inhimillisten voimavarojen suojelu ovat varautumisen ja kriisinhallinnan peruspilareita, joiden vahvistamisen tarve on tutkimuksemme keskeisiä löydöksiä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä inhimillisten voimavarojen vaaliminen tunnistetaan usein tärkeiksi, mutta ne tulevat myös herkästi ohitetuiksi itsestäänselvyyksinä niin suunnitelmissa kuin kriisinhallinnassa. Siksi näihin teemoihin liittyvään varautumiseen ja kriisinhallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Näiden ydinasioiden vahvistaminen myös normaaliaikoina rakentaa jatkuvuutta ja parantaa tulevista kriiseistä selviämistä.