Abstrakti
Vulvodyniaa, kroonista ulkosynnyttimien kiputilaa sairastaa arviolta 8 % naisista. Paikallinen, kosketuksesta provosoituva vulvodynia (LPV) on sen yleisin alatyyppi, erityisesti nuorilla naisilla. Vulvodynian selvää syytä ei tunneta, mutta tulehdus saattaa olla yksi LPV:n laukaiseva tekijä. Vulvodynian hoitomuodoista on olemassa vain rajallisesti tietoa satunnaistetuissa, kontrolloiduissa tutkimusasetelmissa.
Tämän tutkimuksen ensimmäinen tavoite oli kerätä takautuvasti tietoa kaikista vuosina 2003-2013 TAYS:ssa vulvodynian vuoksi hoidetuista potilaista. Näistä 133 kerätystä potilaasta selvitettiin sekä vulvodynian oireiden yhteyttä eri taustatekijöihin että annettujen hoitojen seuranta-ajan jälkeistä tehoa. Myös potilaiden tyytyväisyyttä yliopistosairaalan moniammatillisessa hoitoryhmässä annettuihin hoitoihin selvitettiin. Tästä potilasryhmästä tunnistettiin myös ne LPV-alamuotoa sairastavat potilaat, jotka oli hoidettu vuosina 2003-2016 toisaalta konservatiivisilla hoitokeinoilla ja toisaalta vestibulektomialla (vulvodynian hoidoksi tehty leikkaus, joka tähtää emättimen eteisen kivuliaan limakalvon poistoon). Toisena tutkimuksen tavoitteena oli verrata takautuvasti (36 kk seuranta-ajan mediaani) näiden potilasryhmien kokemaa kipua, elämänlaatua ja annettuja hoitoa. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena oli verrata kirurgisesti hoidettujen LPV:ta sairastavien naisten leikkauksessa poistettuja kudosnäytteitä (n=12) vapaaehtoisten verrokkien (n=15) emättimen eteisestä otettuihin näytteisiin. Näytteistä selvitettiin eri estrogeeninkaltaisten reseptoreiden (ERR alatyypit), estrogeenireseptorin (ER), progesteronireseptorin (PR) sekä tulehduksellisten T-solujen (CD3) ilmentymistä. Neljännessä prospektiivisessa, vuosina 2018-2019 emättimen mikrobiomia käsittelevässä työssä verrattiin 30 LPV:ta sairastavan naisen emättimen eteisen näytteitä 20 kontrollien emättimen eteisestä kerättyihin mikrobiominäytteeseen. Mikrobiominäytteet analysoitiin NGS-menetelmällä.
Tutkimuksen päätulokset on koottu seuraavassa. Eri hoitojen yhdistelmä ja alle 30-vuoden ikä ennusti parempaa vulvodynia-potilaiden hoitotulosta. Kirurgisesti hoidettujen LPV-potilaiden kipu ja elämänlaatu olivat leikkauksen jälkeen paremmat kuin ei-kirurgisesti hoidetuilla. Tätä eroa ei kuitenkaan havaittu enää kolmen vuoden seuranta-ajan jälkeen. LPV potilaiden kudosnäytteissä esiintyi enemmän ERRßreseptoreita. Lisäksi emättimen eteisen mikrobiomi erosi merkittävästi terveiden kontrolleiden kudos- ja mikrobiominäytteistä. Näiden löydösten perusteella voidaan päätellä, että hormonaalisilla ja tulehduksellisilla tekijöillä on merkitystä LPV:n etiologiassa.
Tämän tutkimuksen ensimmäinen tavoite oli kerätä takautuvasti tietoa kaikista vuosina 2003-2013 TAYS:ssa vulvodynian vuoksi hoidetuista potilaista. Näistä 133 kerätystä potilaasta selvitettiin sekä vulvodynian oireiden yhteyttä eri taustatekijöihin että annettujen hoitojen seuranta-ajan jälkeistä tehoa. Myös potilaiden tyytyväisyyttä yliopistosairaalan moniammatillisessa hoitoryhmässä annettuihin hoitoihin selvitettiin. Tästä potilasryhmästä tunnistettiin myös ne LPV-alamuotoa sairastavat potilaat, jotka oli hoidettu vuosina 2003-2016 toisaalta konservatiivisilla hoitokeinoilla ja toisaalta vestibulektomialla (vulvodynian hoidoksi tehty leikkaus, joka tähtää emättimen eteisen kivuliaan limakalvon poistoon). Toisena tutkimuksen tavoitteena oli verrata takautuvasti (36 kk seuranta-ajan mediaani) näiden potilasryhmien kokemaa kipua, elämänlaatua ja annettuja hoitoa. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena oli verrata kirurgisesti hoidettujen LPV:ta sairastavien naisten leikkauksessa poistettuja kudosnäytteitä (n=12) vapaaehtoisten verrokkien (n=15) emättimen eteisestä otettuihin näytteisiin. Näytteistä selvitettiin eri estrogeeninkaltaisten reseptoreiden (ERR alatyypit), estrogeenireseptorin (ER), progesteronireseptorin (PR) sekä tulehduksellisten T-solujen (CD3) ilmentymistä. Neljännessä prospektiivisessa, vuosina 2018-2019 emättimen mikrobiomia käsittelevässä työssä verrattiin 30 LPV:ta sairastavan naisen emättimen eteisen näytteitä 20 kontrollien emättimen eteisestä kerättyihin mikrobiominäytteeseen. Mikrobiominäytteet analysoitiin NGS-menetelmällä.
Tutkimuksen päätulokset on koottu seuraavassa. Eri hoitojen yhdistelmä ja alle 30-vuoden ikä ennusti parempaa vulvodynia-potilaiden hoitotulosta. Kirurgisesti hoidettujen LPV-potilaiden kipu ja elämänlaatu olivat leikkauksen jälkeen paremmat kuin ei-kirurgisesti hoidetuilla. Tätä eroa ei kuitenkaan havaittu enää kolmen vuoden seuranta-ajan jälkeen. LPV potilaiden kudosnäytteissä esiintyi enemmän ERRßreseptoreita. Lisäksi emättimen eteisen mikrobiomi erosi merkittävästi terveiden kontrolleiden kudos- ja mikrobiominäytteistä. Näiden löydösten perusteella voidaan päätellä, että hormonaalisilla ja tulehduksellisilla tekijöillä on merkitystä LPV:n etiologiassa.
| Alkuperäiskieli | Englanti |
|---|---|
| Julkaisupaikka | Tampere |
| Kustantaja | Tampere University |
| ISBN (elektroninen) | 978-952-03-1625-9 |
| ISBN (painettu) | 978-952-03-1624-2 |
| Tila | Julkaistu - 2020 |
| OKM-julkaisutyyppi | G5 Artikkeliväitöskirja |
Julkaisusarja
| Nimi | Tampere University Dissertations - Tampereen yliopiston väitöskirjat |
|---|---|
| Vuosikerta | 278 |
| ISSN (painettu) | 2489-9860 |
| ISSN (elektroninen) | 2490-0028 |
Sormenjälki
Sukella tutkimusaiheisiin 'Vulvodynia: Etiology, therapeutic options and impact on quality of life'. Ne muodostavat yhdessä ainutlaatuisen sormenjäljen.Siteeraa tätä
- APA
- Author
- BIBTEX
- Harvard
- Standard
- RIS
- Vancouver